Tampereen Perussuomalaisten kuntavaaliohjelma

Turvallinen Tampere

Tampereen Perussuomalaiset ry:n vaaliohjelma

Kuntavaalit 2021

Tampereen tulee olla ihmisystävällinen ja turvallinen paikka elää ja asua. Tavoitteemme on tamperelaisten hyvinvointi, turvallisuus ja työllisyys. Kaikille tamperelaisille on turvattava hyvät ja toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut myös jatkossa. Jokaisen tulee päästä lääkäriin riittävän nopeasti ja saada tarpeelliset sosiaalipalvelut vauvasta vaariin. Tämä vaatii hyviä yrittämisen edellyksiä ja kaupungin talouden kantokykyä. Investoinnit on laitettava tärkeysjärjestykseen, jolloin meillä on varaa myös peruspalveluihin. Lakisääteiset tehtävät tulee hoitaa. Niistä ei pidä tinkiä.

Hallituksen sote-esitys rikkoisi sitä, mikä toimii, mutta ei poistaisi ongelmia. Esitys ei vastaisi tamperelaisten etuja ja tarpeita, vaan heikentäisi kaupunkilaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tasoa ja vaikeuttaisi kaupungin taloudenpitoa. Esitämme hallituksen esityksen vaihtoehdoksi Pirkanmaalle omaa sote-kuntayhtymä-mallia, jossa palvelut kootaan yhden järjestäjän alaisuuteen.

On luovuttava epärealistisesta ilmastopolitiikasta. Se ei saa johtaa tamperelaisten asumiskustannusten tai muunkaan maksurasituksen nousuun, eikä yritysten kilpailukyvyn heikentymiseen. Tampereen ei tule edistää tietullien tai ruuhkamaksujen käyttöönottoa. Tampereen ei tule myöskään rajoittaa ideologisista syistä lihan ja maidon käyttöä kouluissa, päiväkodeissa ja muissa yksiköissä. Näillä toimilla ei olisi merkittävää vaikutusta Tampereen päästöihin, mutta ne haittaisivat tavallisten kuntalaisten elämää. Ilmastonmuutos on tosiasia. Koko Suomen ilmastopäästöt ovat kuitenkin vain 0,14 prosenttia maapallon päästöistä. Ratkaisut löytyvät muualta kuin suomalaisten elämää kurjistamalla.

Tuetaan paikallista, työllistävää yrittäjyyttä. Ja helpotetaan luontevaa siirtymää opinnoista työelämään. Tehdään Tampereen hyvästä maineesta kaupunkimme voimavara.

Kaupungin turvallisuutta on parannettava sekä keskustassa että lähiöissä. Päihteiden ja huumeiden käytön sekä maahanmuuton aiheuttamiin turvallisuusuhkiin on puututtava tiukasti. Asuinalueiden eriarvoistuminen ja maahanmuuttajakeskittymien syntyminen on pysäytettävä.

Kun äänestät perussuomalaisia, niin voit olla varma siitä, että ratkaisemme kaikki haasteet yhdessä tamperelaisten parhaaksi.

 

1. Hyvinvointi ja sosiaalipalvelut
2. Työllisyys, asuminen, yrittäjyys ja elinkeinoelämä
3. Ympäristö, liikenne ja ilmastoteot
4. Katuturvallisuus ja maahanmuutto
5. Investoinnit ja tulevaisuus
6. Hallinto

————————————————–

 

1. Hyvinvointi ja sosiaalipalvelut

 

1.1. Sosiaali- ja terveyspalvelut

Tavoitteena on turvata hyvät ja toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille tamperelaisille myös jatkossa.

Sosiaali- ja terveyspalveluja voidaan edelleen kehittää ja parantaa kokoamalla kyseiset palvelut yhden järjestäjän alaisuuteen. Nyt ongelmana on, että erikoissairaanhoito, terveyskeskukset ja sosiaalipalvelut toimivat erillään. Yhteistoiminta ei ole riittävällä tasolla. Mikään taho ei vastaa palvelua tarvitsevan kuntalaisen kokonaistilanteesta. Asiakasta siirrellään luukulta toiselle. Tämänkaltainen toiminta ei ole asiakkaan eikä kaupungin etu. Resursseja ei käytetä parhaalla mahdollisella tavalla.

Parempi hallintomalli olisi sote-kuntayhtymä. Sote-kuntayhtymä koostuisi nykyisestä erikoissairaanhoidosta ja nyt kuntien vastuulla olevista sote-palveluista. Sote-kuntayhtymässä ylintä päätösvaltaa käyttäisi yhtymävaltuusto, johon kuntien valtuustot nimittäisivät edustajansa. Valtionosuudet tulisivat nykyiseen tapaan kuntien kautta. Kuntayhtymä toimisi palvelujen järjestäjä. Se voisi joko tuottaa palveluja itse, ostaa niitä yksityisiltä toimijoilta, perustaa yhtiöitä, antaa palveluseteleitä, jne.

Kuntien sote-henkilöstö siirtyisi kuntayhtymän palvelukseen. Tarvittavat toimitilat vuokrattaisiin kunnilta. Integraatio palveluissa toteutuisi. Julkisen ja yksityisen puolen mahdollisuudet tuottaa palveluja säilyisivät ennallaan. Siirtymävaiheen kustannukset ovat tällöin hyvin pienet. Samoin kannusteet kustannusten hillintään toimisivat, mikä puuttuu hallituksen sote-mallista.

Mielenterveys-, päihde-, ja huumeongelmat ovat kasvava kansantauti. Resursseja on kasvatettava, jotta apua saa tarvittaessa nopeallakin varoitusajalla. Avainsanoja ovat ennaltaehkäisevä työ, kustannustehokkuus, kekseliäisyys ja uusien vaikuttavampien hoitomuotojen kehittäminen. Mielenterveystyössä esimerkiksi yksilöterapioiden sijasta voitaisiin kokeilla ryhmämuotoista terapiaa, jossa käytetään mielenterveystalo.fi-palvelun omahoito-ohjelmia mielenterveyshoitajan johdolla ja tukemana. Tulee myös tunnistaa, että esimerkiksi ns. translaki tuottaa ongelmia, koska se syö hallitsemattomasti psykiatrian resursseja muilta avuntarvitsijoilta.

Tamperelaisten kannattavien terveysyksiköiden Coxan, Sydänsairaalan ja Fimlabin toiminta nykyisessä muodossaan tulee turvata. Tämä toteutuu ainoastaan kaupungin vahvalla edunvalvontatyöllä valtion ja nykyisen hallituksen suuntaan. Käytännössä maan hallitus pettää tamperelaiset, mikäli Coxan, Sydänsairaalan ja Fimlabin toiminta nykymuodossaan vaarantuu.

 

1.2. Perhe- ja sosiaalipalvelut

Perheissä on tulevaisuus. Koulujen ja päiväkotien keskittämistä on hillittävä ja pyrittävä takaamaan lähipalvelut ympäri kaupunkia. Lähikoulu, paras koulu.

Yhä useammalla lapsella ja nuorella on psykososiaalisia ongelmia. Huolestuttava tilanne johtuu suurelta osin perheiden ongelmista. Kriisiytyvien perheiden auttamiseen tulisi puuttua ajoissa. Tehokas keino on palkata lisää perhetyöntekijöitä tai kodinhoitajia. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden odotusaikoja tulee lyhentää. Perheiden jaksaminen on parasta lastensuojelun tarpeen ennaltaehkäisyä. Edelleen kuitenkin lastensuojelun ammattilaisilla on liikaa asiakasperheitä per työntekijä. Lastensuojelun kustannuksia voidaan hillitä omaa tuotantoa lisäämällä.

 

1.3. Senioripalvelut

Ikäihmisten palvelut eivät ole tyydyttävällä tasolla. Monet eivät saa kotona asumista tukevia palveluja riittävästi. Esimerkiksi liikuntaa ei tueta, eikä yksinäisyyttä lievennetä tarpeeksi. Ympärivuorokautisen hoidon paikkojen määrän tulee olla riittävä.

Omaishoitajat tekevät äärettömän tärkeää työtä läheistensä hoitamisessa. Omaishoito on paras ja edullisin tapa huolehtia apua tarvitsevien kaupunkilaisten tarpeista. Palkkiota saavien hoitajien määrä Tampereella on nyt noin 1400 henkilöä. Tämän lisäksi tuhannet läheiset hoitavat omaisiaan ilman korvausta.

Omaishoidon korvausta saavien määrää tulee kasvattaa tuntuvasti vuosittain. Myös muita kuin lähiomaisia tulee kannustaa omaishoitajiksi. Perhehoitoa voisi kehittää yhtenä ratkaisuna vanhusten hoidossa.

 

Ongelmaksi on tunnistettu myös erilaisten hoivan ja hoidon muotojen joustamattomuus. Sairaalahoitoon hakeudutaan usein myös turvattomuuden tunteen vuoksi. Tästä syystä tulisi kehittää erilaisia sairaalahoidon tarvetta vähentäviä hoidon välimuotoja.

 

1.4. Harrastukset

Tampere voisi edistää liikkumista tarjoamalla uimahallien käyttäjämaksut puoleen hintaan kaikille käyttäjäryhmille klo 9-14 välisenä aikana matkakortilla maksettaessa. Tällä tuemme etenkin työttömien ja eläkeläisten mahdollisuutta liikkua.

Kaupungin on tuettava nuorten harrastusmahdollisuuksia. Kaikkien käyttöön tarkoitetut urheilu- ja luistelukentät, ulkokaukalot ja -kuntosalit sekä valaistut ulkoilureitit kannustavat monipuoliseen kuntoiluun, liikkumiseen ja harrastamiseen.

 

1.5. Opetuspalvelut

Opetuksen laatu kärsii, jos opettajalla ei ole riittäviä työkaluja puuttua häirintään. Jokaiselle opettajalle ja opiskelijalle on tarjottava oikeus rauhalliseen oppimisympäristöön. Vahvistetaan opettajien auktoriteettia ja työrauhaa.

Koulukiusaaminen ja -väkivalta on saatava loppumaan ja koulurauha on turvattava. Otetaan mallia Etelä-Karjalan kouluissa käytössä olevasta Vintiö-mallista. Kouluissa tapahtuvista väkivaltaisista teoista on aina tehtävä rikosilmoitus ja lastensuojeluilmoitus.

 

1.6. Tampere on vireä opiskelijakaupunki

Tampere on monella mittarilla Suomen vetovoimaisin kaupunki, etenkin nuorten kohdalla. Opiskelijoille on tärkeää hyvät, laadukkaat opiskelupaikat, turvallinen elinympäristö sekä elävä ja monipuolinen vapaa-aika. Kaupungin pitää varmistaa, että suurin osa täällä opiskelevista jäisi Tampereelle opiskelujen jälkeen töihin. Tämä tarkoittaa vireää elinkeinoelämää, joka luo työpaikkoja vastavalmistuneille.

 

1.7. Tampere on kulttuuri-, matkailu- ja tapahtumakaupunki

Tampere on tunnettu vireän teatterielämän keskuksena. Kaupunkimme voisi olla edelläkävijä vaikkapa digitaalisen teatterimuseon perustamisessa. Asemamme maailman saunapääkaupunkina on kiistaton. Meillä on myös maailman ainoa Muumimuseo. Ja meillä on maailman ainoa Särkänniemi. Tampereella tulee vastaisuudessakin voida järjestää tapahtumia keskeisillä paikoilla, kuten esimerkiksi Ratinassa. Tampereen tulee käyttää vahvuutensa ja keskeinen sijaintinsa houkutellakseen sekä kotimaisia että ulkomaisia turisteja alueelleen.

 

1.8. Ruokapankkiapu

Tampere tunnistaa sen tosiasian, että kunnassamme asuu yli 40 000 köyhyysrajan alapuolella olevaa kuntalaista. Tämä tulee ottaa huomioon mm. ruokapankkiavussa.

Tampere voisi entisestäänkin merkittävästi lisätä budjetissaan ruokapankkiapua, kanavoiden sen jo toimivien avustuskanavien kautta. Summa osoitetaan ja varataan ruoan ostamiseen, niin että jaettavasta ruokakassista saadaan monipuolisempi.

 

2. Työllisyys, asuminen, yrittäjyys ja elinkeinoelämä

 

2.1. Työllisyys

Edistetään sujuvaa siirtymistä opinnoista työelämään. Yhteistyötä etenkin Tampereen korkeakoulujen kanssa tulee kehittää siten, että jo opintojen alkuvaiheessa on mahdollista suorittaa työharjoittelua sekä erilaisia kaupungin etua palvelevia yhteistyöprojekteja.

Kaupungin on pyrittävä ostamaan palvelut paikallisilta yrityksiltä. PK-yrittäjät luovat toimintansa kautta valtaosan Tampereen työpaikoista ja verotuloista. Kilpailutuksessa on kokonaistaloudellisuuden oltava hintaa tärkeämpi peruste. Kaupungin kilpailutukset laaditaan siten, että paikallisilla tarjoajilla ja myös pienillä yrityksillä on realistinen mahdollisuus osallistua niihin. Näin toimimalla edistetään paikallistaloutta.

Oppisopimuskoulutusta tulee kehittää voimakkaasti vaikkapa kisälli-mestari-mallin mukaisesti. Useassa tapauksessa oppisopimus on paras mahdollisuus nuorelle saada ammatti.

 

2.2. Yrittäjyys

Yrittäjyyden on oltava kannustavaa ja kannattavaa. Viimeisimmässä Elinkeinoelämän keskusliiton yritysmyönteisyyttä mittaavassa kyselyssä Tampereen sijoitus oli tutkitusta 25:stä alueesta vasta 8. Tampere sijoittui keskiarvoa heikommin osa-alueella, joka painotti muun muassa kunnan arvostusta pk-yrityksiä kohtaan, päätöksenteon byrokratiaa ja kaavoituksen sekä lupajärjestelmien jähmeyttä. Tampereen tulee suhtautua vaatimattomaan tulokseensa vakavasti ja parantaa toimintaansa jatkossa. Elinkeinopolitiikka on kunnan ja yritysten vuoropuhelua.

 

2.3. Ei kuntaveron korotusta

Ei uusia veronkorotuksia. Kunnallisveron nosto vähentää työnteon mielekkyyttä. Samalla se on köyhyyttä lisäävä tasavero ja kestämätön tapa tasapainottaa taloutta. Kunnallis- ja kiinteistöverojen korotukset syövät ostovoimaa, vähentävät kulutusta ja lisäävät työttömyyttä.

 

2.4. Talous

Tampere on velkainen kaupunki. Kaupungilla on velkaa yli miljardi euroa, ja kaupunkikonsernilla yli 2 miljardia euroa. Kaupungin talous on lähes kroonisesti alijäämäinen, eikä tilanne ole ollut veronkorotuksilla parannettavissa. Tampereen veroprosentti on jo nyt suurien kaupunkien korkein, vaikka Tampere saa toiseksi eniten valtionapuja heti Helsingin jälkeen.

Tampereen tulisi yhdessä suurimpien kaupunkien kanssa vaikuttaa siihen, että työmarkkinatuen kuntaosuus poistetaan. Kuntaliiton edunvalvonta on osin tehotonta, joten kaupunki voisi harkita erota Kuntaliitosta. Kaupungin tulee käydä läpi koko kulurakenne ja luopua vähemmän tärkeistä menokohteista. Pääpaino tulee olla lakisääteisten palvelujen tuottamisessa.

 

2.5. Asuminen

Tampere lisää laadukkaiden, oikeahintaisten ja houkuttelevasti sijaitsevien ok-tonttien määrää niin, että se vastaa kysyntää. Kaupungin saamat verotulot kasvavat, kun hyvätuloisia lapsiperheitä ei karkoteta naapurikuntiin. Teiskon alueelle olisi hyvä laatia yleiskaava, jonka pohjalta voidaan suoraan myöntää rakennuslupa.

Kaupungilla vuokratonttien vuokran tarkistus voisi olla hyvä jaksottaa usean vuoden ajalle, kuten mm. Helsingissä on tehty. Tonttien vuokraajille olisi hyvä ilmoittaa viisi vuotta etukäteen tulossa olevasta vuokran korottamisesta. Vuokratonteille rakennetuissa taloissa kun asuu myös paljon pienituloisia kaupunkilaisia. Tampereen tulee muutenkin edistää edullista asumista esimerkiksi kaavoituksen keinoin.

Erityisesti keskustan alueella on kiinnitettävä huomiota rakennusten kauneuteen ja sopivuuteen kaupunkikuvan kannalta. Rakennusten suojeluvaatimukset tulee olla järjellisiä.

 

2.6. Tampereen brändi, vetovoima ja pitovoima

Tampereella on jo oma brändi, jota pitää tehdä tunnetuksi. Tampereen on panostettava brändiinsä, vetovoimaansa ja pitovoimaansa houkutellakseen asukkaikseen niin lapsiperheitä kuin korkean tason ammattilaisia.

Tampereen on oltava vetovoimainen kaupunki niin vertailussa kehyskuntiinsa kuin muihinkin suuriin kaupunkeihin. Meidän on oltava myös pitovoimainen kaupunki, joka tarjoaa täällä syntyneille ja tänne muuttaneille valmistuville opiskelijoille, työssäkäyville ja perheellisille hyvän syyn jäädä kunnan asukkaaksi.

 

2.7. Kaupunki työnantajana

Tampereen kaupunki on merkittävä työnantaja. Työntekijämme ovat keskeisessä asemassa palvelujen tuottamisessa. Tampereen tulee pyrkiä kaikin tavoin toimimaan siten, että se olisi Suomen paras kuntatyönantaja. Työntekijöiden työkyky ja työhyvinvointi tulee huomioida. Esimiesten valmiutta tukea työntekijää ja puuttua työkykyongelmiin tulisi lisätä koulutuksen ja valmennuksen avulla.

 

3. Ympäristö, liikenne ja ilmastoteot

 

3.1. Tietullit ja ruuhkamaksut

Tampereen ei tule edistää pyrkimyksiä kieltää tai rajoittaa polttomoottoriautojen käyttämistä. Tampereen ei myöskään tule valmistella tietullien tai ruuhkamaksujen käyttöönottoa. Tietullit ja ruuhkamaksut ovat työssäkäyntiveroja. Lisäksi VTT:n 1.10.2020 julkaisun tutkimuksen mukaan ne eivät edes juurikaan vähentäisi ihmisten autoilua. Vaikutus päästöihin jäisi erittäin vähäiseksi. Ihmiset eivät aja huvikseen.

 

3.2. Henkilöautoliikenne sallittava koko kaupungin alueella

Suomi on pitkien etäisyyksien maa. Valtaosassa maata ei ole mahdollista pärjätä ilman omaa autoa. Julkisella liikenteellä, pyöräilyllä ja yksityisautoilulla on oma paikkansa. Mitään liikkumisen muotoa ei saa rangaista tai suosia ideologisista syistä. Kaupungin ei tule supistaa kadunvarsipysäköintiä, eikä korottaa pysäköintimaksuja. Kadunvarsipysäköinti kun on kätevä ja toimiva tapa edistää kivijalkaliikkeissä asiointia.

Kaupunkiliikkumisen suunnitelmassa otetaan huomioon myös alueella toimivien yrittäjien ja yritysten toimintaedellytykset.

 

3.3. Joukkoliikenne

Yli 65-vuotiaille tarkoitettu joukkoliikenteen alennus klo 09.00-14.00 on otettu hyvin vastaan. Tampere voisi alentaa joukkoliikenteen lippujen hintoja 50 % vuodesta 2022 alkaen kaikille käyttäjäryhmille klo 9-14 koskien niin nysseä kuin ratikkaa. Kaupunki voisi myös selvittää joukkoliikennelipun liittämistä vaikkapa museon tai jääkiekko-ottelun pääsylippuun. Joukkoliikenteessä tulee tutkia tasatariffin käyttöönottoa koko kaupungin alueella, Teisko mukaan lukien.

Tulevien ratikan jatkolinjapäätösten tulee perustua pitkäaikaiseen käyttökokemukseen ja ylipäätään faktatietoon nykyisten linjojen häiriöalttiudesta. Joukkoliikenteen kehittämisessä meidän tulee ymmärtää myös se, että etätyöhön siirtyminen saattaa laajeta ja olla pysyvä toimintatapa.

 

3.4. Lähijuna ja Tampere-Helsinki-radan perusparannus

Lähijuna palvelee tehokkaasti ja nopeasti niin kaupungin sisäistä kuin maakunnallista joukkoliikennettä. Kaikki tutkitut seisakkeenpaikat tulee merkitä varauksina tulevissa kaavoissa. Tampereen tulee käynnistää erityinen lähijunaprojekti, johon nimetään nykyisestä virkamieskunnasta projektiin puolipäiväisesti keskittyvä henkilö. Yhdessä Väyläviraston kanssa lähijunaprojekti pyrkii edistämään seisakkeiden kustannustehokkaiden vaihtoehtojen suunnittelua ja toteutusta.

Lähijunaprojekti toteutetaan yhdessä valtion ja alueen muiden kuntien sekä Väyläviraston kanssa maakunnallisena hankkeena. Tampereelta Nokialle kulkeva M-juna voisi Tesoman lisäksi pysähtyä esimerkiksi Tampellan, Amurin, Santalahden, Sellun (Hiedanrannan), Mediapoliksen (Tohlopin) ja Kalkun seisakkeilla. Lähijunaliikenne voisi rakentua muuten vähintään tunnin vuorovälein Tampereelta Nokian kautta Poriin, Oriveden kautta sekä Keuruulle että Jyväskylän suuntaan ja myöhemmin Ylöjärven kautta Parkanon suuntaan.

Tampere-Helsinki-välin pääradan perusparannusta tulee kiirehtiä ja näin mahdollistaa luotettava ja nopea, jopa 1 h 15 minuutin yhteys Helsinkiin.

 

3.5. Lentoasema

Pirkanmaan alueen elinvoimaisuudelle on olennaista toimiva Tampere-Pirkkalan lentoasema. Tämä on tärkeää niin turismin, kuin elinkeinoelämän kannalta. Yrityselämää palvelee oikea-aikaiset ja oikean hintaiset lentoyhteydet Euroopan suuriin keskuksiin, kuten Lontooseen, Frankfurtiin, Tukholmaan ja Kööpenhaminaan.

Tampere-Pirkkala voisi myös saada oman osansa Helsinki-Vantaan kasvupaineista, sekä toimia alustana tulevaisuuden lentoteknologialle, kuten sähköiselle lentämiselle, tai miehittämättömille rahtikuljetuksille. Me voisimme olla Pohjois-Euroopan logistiikkakeskus ja esimerkiksi kotimainen halpalento- ja charterlentokeskus.

 

3.6. Epärealistinen ilmastopolitiikka

Ilmastonmuutos on tosiasia. Ilmastoposeeraukseen liittyvät epäkohdat kuitenkin valtaavat alaa myös kunnissa, suuret kaupungit edellä. Tämä nostaa kuntalaisen maksutaakkaa ja syö muutenkin elinvoimaa peruspalveluista. Tampereen tulee luopua kaupunkilaisille kalliista yli-innokkaista hiilineutraalisuustavoitteista, eikä kunnan tule muutenkaan ajaa valtiota jyrkempiä ilmastotoimia.

Esimerkkejä hyvistä ilmastoteoista ovat vaikkapa maalämmön lupa-asioiden helpottaminen, ja joukkoliikenne, joka on toteutettu vähäpäästöisellä teknologialla, kuten biokaasulla. Myös puurakentamisen ohjelman kehittäminen sekä siihen liittyvän osaamisen lisääminen olisi viisasta.

 

3.7. Vastustamme liha- ja maitokieltoja

Joidenkin puolueiden ajamia liha- ja maitotuotteiden käytön rajoituksia kouluissa ja vanhainkodeissa ei tule hyväksyä. Kasvavat lapset ja haavoittuvassa asemassa olevat vanhukset tarvitsevat täysipainoista ravintoa myös jatkossa. Ihmisten perustavanlaatuiseen oikeuteen valita ravintonsa ei tule puuttua.

Paikallisten yrittäjien tukemiseksi ja huoltovarmuuden vahvistamiseksi tulee kaupungin ruokapalveluissa suosia lähituotettua ruokaa.

 

4. Katuturvallisuus ja maahanmuutto

 

4.1. Katuturvallisuus

Huumeiden käyttö ja katukauppa aiheuttavat turvattomuutta ja heikentävät kaupungin viihtyvyyttä. Kaupungin tulee toimia yhdessä poliisin kanssa siten, että kaduilla on turvallista kulkea mihin vuorokauden aikaan tahansa. Valvontakameroiden käyttö auttaa pahimpien paikkojen rauhoittamisessa.

Lähiöiden siisteyteen kiinnitetään huomiota. Kaupunki voisi työskennellä yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa tavoitteen saavuttamiseksi.

 

4.2. Maahanmuutto

Lähtökohdan tulee olla, että maahanmuuttaja ottaa itse vastuun integroitumisesta yhteiskuntaan eikä toisinpäin. Maahanmuuttajalla on oltava riittävät kannusteet esim. oppia suomen kieltä ja elättää itsensä omalla työllään. Verovaroin ylläpidettävästä maahanmuuttajien oman kielen ja kulttuurin tukemisesta sekä muista erityispalveluista on luovuttava.

Tampereen kaupungin tulee lisätä valtiota kohtaan painetta siihen, että valtio tekee voitavansa poistaakseen maasta käännyttämispäätöksen tai karkotuspäätöksen saaneet ja mahdollisesti myös rikokseen syyllistyneet henkilöt, joilla ei laillista oikeutta olla Suomessa.

Tämä ehkäisee rinnakkaisyhteiskunnan muodostumista ja samalla parantaa turvallisuustilannetta Tampereella ja koko maassa. Järjestely hyödyttää myös maahamme hyvin sopeutuneita ja lainkuuliaisia maahanmuuttajia, joilla on täysi oikeus olla Suomessa.

Haittamaahanmuuton lieveilmiöt on laitettava kuriin. Haittamaahanmuuttoa on sen kaltainen maahanmuutto, joka kuormittaa vastaanottavaa yhteiskuntaa ja aiheuttaa sille suuria kustannuksia tai lisää turvallisuusuhkaa. Kuormittava maahanmuutto kasvattaa julkisia menoja enemmän kuin kasvattaa verotuloja. Asuinalueiden eriarvoistuminen eli segregaatio ja maahanmuuttajakeskittymien syntyminen on pysäytettävä.

Ulkomaista halpatyövoimaa emme tarvitse. Sen sijaan Tampere voisi hyötyä korkeasti koulutetuista ulkomaalaisista osaajista silloin, kun vastaavaa osaamista ei ole paikallisesti löydettävissä. Suomessa olevien ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden tulee suorittaa riittävästi suomen kielen opintoja kyetäkseen siirtymään suomalaiseen työelämään valmistumisensa jälkeen.

 

5. Investoinnit ja tulevaisuus

 

5.1. Investoinnit

Investoinnit on priorisoitava. Hyödyt, haitat, kustannukset, välttämättömyys ja vaihtoehdot pitää arvioida ja vertailla. Tampere on velkaantunut osittain siksi, että vertailua ei ole tehty. Vertailu mahdollistaa toimivan investointikaton asettamisen. Investointien tulee aidosti hyödyttää Tamperetta ja tamperelaisia.

Jatketaan systemaattisesti peruskoulun ja varhaiskasvatuksen tilojen sisäilmakohteiden perusparannuksia. Tämä on talonrakennusinvestoinneista kaikkein tärkeimpiä.

 

5.2. Eteläpuisto

 

Tampereen kaupungin tulee edistää Eteläpuiston eteläpuolisen alueen suojelemista, kehittämistä ja esimerkiksi Kaupinojan tapaisen kansankylpylän tai koirapuiston toteuttamista alueen tuntumaan.

Eteläpuistoa ei tule kaavoittaa asumiskäyttöön. Eteläpuisto on kauttaaltaan kunnostettava palvelemaan kaikkia kaupunkilaisia.

 

5.3. Mustanlahden satama ja kaupungin satamapalvelut

Mustanlahden satama tulee säilyttää matkustajalaivakäytössä, kävely- ja pyöräilysillan rakentamisesta Kortelahden yli luovutaan.

Tampereella on upea historia satama- ja veneilykaupunkina. Tämä on tärkeä osa Tampereen matkailua, vetovoimaa ja pitovoimaa. Veneilyn ja satamatoiminnan edellytysten tulee säilyä hyvinä myös jatkossa.

 

5.4. Sähkölaitos ja perusinfra kaupungin omassa omistuksessa

Kaupungin omistuksessa olevat yhtiöt, kuten esimerkiksi vesi- ja sähkölaitos siirtoverkkoineen pidetään kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa.

 

5.5. Näsisaari / Näsijärven vesistötäyttö

Emme kannata Näsijärven vesistötäyttöä ja Näsisaaren toteuttamista. Näemme tämän aiheuttavan suuren riskin Näsijärvelle ja Pyhäjärvelle sekä alueen herkälle pohjavesialueelle.

 

6. Hallinto

 

6.1. Hyvä hallintotapa

Tampereen kaikissa toiminnoissa noudatetaan hyvää hallintotapaa. Paisuessaan hallinto alkaa usein elää itseään varten, ei kuntalaisia varten. Kunnan hallinnon on perustuttava aitoon välttämättömyyteen ja tarpeenmukaisuuteen. Hallintoa on pyrittävä tehostamaan ja tarpeettomia virkoja lakkauttamaan.

 

6.2. Ei positiivista syrjintää

Positiivinen syrjintä rikkoo perustuslakia ja yhdenvertaisuuslakia. Jokaista on kohdeltava tasavertaisena yksilönä. Rekrytoinnin on perustuttava sopivimman ja osaavimman hakijan valintaan – ei kiintiön täyttämiseen tai minkään muotoiseen syrjintään.

 

6.3. Kunnalliset neuvoa-antavat kansanäänestykset

Merkittävissä asioissa kaupunki voi järjestää neuvoa antavia kunnallisia kansanäänestyksiä. Kuntalaisten olisi esimerkiksi voitu antaa sanoa sanansa neuvoa antavassa kunnallisessa kansanäänestyksessä vaikkapa Rantaväylän tunnelista, ratikasta ja Näsinsaaresta.

 

Tampereen Perussuomalaiset

 

Ohjelma PDF-tiedostona:

Tampereen Perussuomalaisten kuntavaaliohjelma 2021

Kirjoitettu 7.4.2021