Tampereen Perussuomalaisten valtuustoryhmän vastaukset pormestarikoalition tunnustelukysymyksiin
1. KASVUTAVOITE: Tampereen kaupungin väkiluvun kasvu on viime vuosina ollut noin 3000 henkilöä/vuosi. Strategiassa ja PALM – valmistelussa on käytetty kasvulukuna 1,4% kaupungin palvelujen ja kaupunkikehittämisen suunnittelun pohjana. Onko nykyinen kasvuvauhti mielestänne oikealla tasolla? Ja jos se ei ole, niin mikä olisi oikea tavoitetaso? Miten varmistamme kaupungin kasvun jatkumisen sillä tasolla, jota esitätte? Miten vahvistaisitte kaupungin pitovoimaa (erityisesti opintonsa päättävistä nuorista aikuisista)? Miten näette kasvun mukanaan tuomat haasteet ja niiden ratkaisemisen?
VASTAUS: Kasvu ei ole itseisarvo, ja määrän sijasta tulee tarkastella kasvun taustalla olevia laatutekijöitä.Kasvun tuomia haasteita helpottaisi taloudellisesti esimerkiksi se, että valtionosuuksissa otettaisiin huomioon merkittävä opiskelijoiden määrä kaupungissamme.
Tampereen pitää olla sellainen kaupunki, jossa hyvinvoiva, työssäkäyvä, perheitä perustava väki haluaa asua. Edullinen asuminen, omakotitonttien tarjonta ja viihtyisät pientaloalueet ovat tässä ratkaisevassa asemassa.
Haluamme varmistaa sen, että opintonsa päättäneille nuorille aikuisille on tarjolla sekä työpaikkoja että edullisia, hyviä asumisvaihtoehtoja.
Kaupungin vetovoima on kohdallaan. Kaupungin pitovoimaa voimme vahvistaa hyvillä palveluilla, turvallisella asumisympäristöllä ja turvaamalla työllistävän yrityselämän toiminnan.
2. PALVELUIDEN PAINOTUKSET: Palvelujen tarve kasvaa muun muassa kaupungin kasvun ja ikääntymisen seurauksena. Mitkä ovat mielestänne tärkeimmät palvelut ja miten priorisoisitte niiden kehittämistä? Panostaisitteko johonkin nykyistä enemmän? Mistä palveluista ja palveluverkosta olisitte valmiita supistamaan? Voidaanko jostain luopua? Miten kehittäisitte palvelurakenteita ja uudistaisitte toimintatapoja? Mihin asioihin mahdollisen sotesiirron jälkeen kaupungin on erityisesti panostettava?
VASTAUS: Palveluissa pitäisi keskittyä ensisijaisesti lakisääteisiin palveluihin. Mahdollisia muita palveluita tarkastellaan taloustilanteen salliessa. Nyt korona-ajan jälkeen erityisesti nuorten mielenterveyspalveluita sekä vanhuspalveluita tulee kehittää matalan kynnyksen periaatteella.
Ennaltaehkäisevään työhön tulee varata riittävästi resursseja. Jos sote-uudistus tulee, silloin koulutus ja varhaiskasvatus nousevat tärkeimmiksi. Tällöin hallinto tulee sopeuttaa soten jälkeiseen aikaan.
3. IDEAT JA KEINOT PALVELUIDEN KEHITTÄMISEKSI: Miten vahvistaisitte Tamperetta lasten ja nuorten hyvänä kasvuympäristönä ja ehkäisisitte nuorten syrjäytymistä? Miten kehittäisitte päiväkoteja, kouluja ja niiden oppimisympäristöjä? Sitoutuisitteko harrastustakuuseen? Miten muuten panostaisitte kulttuuriin, liikuntaan ja lähiluontoon? Millä keinoilla kehittäisitte vanhuspalveluita? Miten vahvistaisitte mielenterveyspalveluiden saatavuutta ja hoitoonpääsyä laajemminkin? Miten lisäisitte palveluiden yksilöllisyyttä? Miten suhtaudutte yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuotantoon ja palvelusetelien hyödyntämiseen palvelutuotannossa?
VASTAUS: Kun perheiden ja työikäisten asiat saadaan siihen tilaan, että ihmisillä on työtä, jolla tulee toimeen, saadaan samalla perheiden ja lasten pahoinvointi ja syrjäytyminen vähenemään.
Koulujen oppimisympäristöissä on taattava rauhallisuus ja turvallisuus. Koulukiusaamisen ehkäisyyn on panostettava edelleen.
Olemme mielellämme muokkaamassa harrastustakuuta niin, että sillä on lasten ja nuorten hyvinvointia edistävä vaikutus käytännön tasolla. Koulupäivän jälkeisiä harrastuksia voisi lisätä koulun ja kolmannen sektorin / urheiluseurojen yhteistyön kautta.
Lähiluonto sekä kaupungin riittävä ja monipuolinen kulttuuritarjonta on tärkeä osa kaupungin vetovoimaa.
Palvelusetelien hyödyntämiseen palvelutuotannossa suhtaudumme positiivisesti. Niillä kun voidaan tarjota kaupunkilaisille suurempaa valinnanvapautta, tai esimerkiksi auttaa julkisen terveydenhuollon hoitojonojen purkamisessa. Julkisten palveluiden lisäksi tarvitaan yksityisen ja kolmannen sektorin palveluita, jotta asiakas saa tarvitsemansa palvelut.
4. YRITYSYSTÄVÄLLISYYS JA TYÖLLISYYS: Työ- ja opiskelumahdollisuudet ovat Tampereelle merkittävä vetovoimatekijä. Millä keinoilla ryhmänne vahvistaa yritysten toimintaedellytyksiä? (Esim. kaavoitus- ja lupa-asioiden nopeus ja yritysmyönteisyys, startupien synnyn ja kehityksen tukeminen, koronasta toipumisen varmistaminen ravintola-, tapahtuma- ja majoitusalalla, seudun teollisuuden kilpailukyvyn edistäminen koronan jälkeisessä uudessa normaalissa) Miten kehittäisitte yhteistyötä kaupungissa toimivien korkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten kanssa? Mitä toimenpiteitä tai panostuksia ryhmänne esittää osaavan työvoiman varmistamiseen alueella? Mitä ratkaisuja ryhmänne esittää työttömyyden vähentämiseen Tampereella?
VASTAUS: Tampereen on oltava yrityksille houkutteleva kohde. Tampereen tulee pyrkiä olemaan Suomen yritysystävällisin kunta. Kaupungin palveluissa ja prosesseissa tulee hyödyntää digitaalisuuden mahdollisuuksia. Yritystonttien kaavavarannossa tulee pyrkiä lisäämään tarjontaa siellä missä on suurin kysyntä.
Nuorta osaavaa työvoimaa saamme esimerkiksi oppisopimuskoulutusta kehittämällä. Tampereen tulee panostaa erityisesti oppilaitosyhteistyöhön ja tutkimukseen, Smart Tampere -ohjelman viitoittamalla tiellä.
Tampereen tulee tulevalla valtuustokaudella kehittää keinoja lisätä matkailua. Olemassa olevia valttikortteja, kuten vaikkapa Särkänniemeä tai Teiskon luontomatkailukohteitamme, tulee tehdä tunnetuksi maanlaajuisesti.
Tampereen tulee pyrkiä lisäämään ja vahvistamaan omien työntekijöidensä työkykyä ja työhyvinvointia.
Tampereen tulee suunnitelmallisesti houkutella alueelleen työllistäviä yrityksiä. Tampereen tulee ottaa myös oppia työllisyyden edistämisen kuntakokeilun onnistumisista.
5. KANSAINVÄLISYYS: Kaupungin kansainvälistymiskehityksen vahvistaminen on entistä tärkeämpää tulevaisuudessa. Miten ryhmänne edistäisi tätä kehitystä? Miten ryhmänne edistäisi kaupungin matkailua, tapahtuma- ja elämystaloutta, elokuvatuotantoa sekä kokous- ja kongressitoimintaa? Millä tavoin edesauttaisimme ulkomaalaisten investointien, yritysten ja osaajien sijoittumista Tampereelle? Pitäisikö ryhmänne mielestä vahvistaa työperäistä maahanmuuttoa? Millä keinoilla kaupunki voi tukea paikallisten yritysten vientiponnistuksia ja kansainvälistä kasvua?
VASTAUS: Tampereella on sijainniltaan ja rakenteiltaan mainiot edellytykset olla muiden pääkaupunkiominaisuuksien lisäksi myös kongressipääkaupunki. Tähän ja moneen muuhun panostaaksemme, tulee Visit Tampereen kaltaisiin toimijoihin panostaa nykyistä näkyvämmin. Tampere tarvitsee ammattimaisia brändilähettiläitä edistämään matkailua.
Elokuvatuotantoa voimme edistää tuomalla esille vahvuuksiamme, kuten toimivaa infraa, turvallista toimintaympäristöä, puhdasta luontoamme ja ammattitaitoista teknistä ja avustavaa henkilöstöä.
Tampereen logistinen sijainti on vahvuutemme. Tampere-Pirkkala-lentokentän toimivat yhteydet vahvistavat niin turismia kuin mahdollisuuksiamme saada kaupunkiin kansainvälisten yritysten sivukonttoreita. Myös Tampere-Pietari junayhteyttä on kehitettävä edelleen, Lauri Lylyn viitoittamalla tiellä.
Tampereella tutkinnon suorittaneet ulkomaalaiset opiskelijat voidaan nähdä voimavarana ja työperäisen maahanmuuton kanavana. Haasteena tässä on opiskelijoiden kielitaidon vahvistaminen, yhteydet työnantajiin ja riittävän pitkä työviisumi opintojen jälkeiseen työnhakuun. Kielitaito muutenkin on keskeistä kaikentyyppisten maahanmuuttajien kotoutumiselle. Kotoutumisessa vastuu sopeutumisesta täytyy olla tulijalla.
Tampereen ei tule edistää laitonta siirtolaisuutta tai turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttöä.
6. TALOUS: Kaupungin talouden pitäminen tasapainossa on palvelujen turvaamiseksi erityisen tärkeää. Mitkä ovat tärkeimmät keinot tämän varmistamiseksi niin menojen kuin tulojenkin osalta? Oletteko valmiita sitoutumaan kaupungin talouden tasapainoittamiseen ja pidättäytymään veronkorotuksista? Minkälaista omistajapolitiikkaa Tampereen tulisi harjoittaa? Miten hyödyntäisitte kaupungin omaisuutta investointien rahoittamisessa? Miten suhtaudutte liikelaitosten yhtiöittämiseen? Miten ryhmänne suhtautuu velanottoon?
VASTAUS: Sitoudumme kaupungin budjetin tasapainottamiseen ja olemme valmiita pidättäytymään veronkorotuksista. Kaupungin velkamäärän kasvattamiseen tulee suhtautua kriittisesti. Investoinnit olisi hyvä priorisoida, ja ne tulee tehdä taloudellisen kantokyvyn rajoissa. Investointien tulee olla perusteltavissa esimerkiksi palveluverkon ylläpidon tai kannattavuuden näkökulmasta.
Sähkönsiirtoverkon ja vesilaitoksen tulee olla Tampereen kaupungin omistuksessa ja hallinnassa. Liikelaitosten yhtiöittämistä katsotaan tapauskohtaisesti.
Investointien rahoittamiseksi kaupunki voi tapauskohtaisesti luopua omaisuudesta, joka ei edistä kaupungin ydintehtäviä. Olemme avoimia ajatukselle hyödyntää järkevällä tavalla kaupungin omaisuutta investointien rahoittamisessa, kukin tilanne erikseen arvioiden.
7. MAANKÄYTTÖ JA ASUMINEN: Tampereella on valmistunut viime vuosina noin 3 500 – 4 000 asuntoa vuodessa ja niistä iso osa on ollut pieniä asuntoja. Asuminen, sen laatu, viihtyisyys ja kustannukset ovat tärkeitä tekijöitä ihmisten arjessa. Näettekö ongelmaa nykyisessä kehityksessä ja mitä asioita ryhmänne mielestä on syytä huomioida tulevaisuudessa? Mille alueille tai mihin suuntaan kasvu olisi ohjattava? Miten ryhmänne näkee pohjoisen alueen kehittämisen? Onko kaavoitushankkeita, joita ryhmänne haluaisi edistää? Miten asunto- ja maapolitiikan linjauksia pitäisi tarkistaa? Mitä keinoja esitätte kohtuuhintaisen asumisen varmistamiseksi ja miten ratkoisitte vuokratonttien kysymyksen? Oletteko valmiita lisäämään isompien perheasuntojen, pientalojen ja omakotitonttien tarjontaa? Miten lisäisitte keskustan ja asuinalueiden viihtyisyyttä ja turvallisuutta?
VASTAUS: Uusi haaste kaupungissamme on asuinalueiden eriytyminen. Siihen tulee suhtautua todellisena ja vakavana ongelmana, johon voimme löytää ratkaisuja myös kuntatasolla.
Haasteenamme on myös asumisen hinta. Siihen voidaan vaikuttaa kaavoittamalla riittävä määrä asuntoja houkutteleville asuinalueille. Asuntorakentamisessa tulee kiinnittää huomio riittävään kohtuuhintaisten perheasuntojen määrään. Asuntotarjonnan tulee olla monipuolista ja vastata kysyntään. Kaupungissamme voitaisiin edistää korkeaa rakentamista asuinaluekohtaisesti.
Kaupungin tulee edistää omakotiasumista. Kaupunki voisi harkita vuokratonttien myymistä tai vuokrankorotusten jaksottamista pidemmälle aikavälille.
Ryhmällämme on valmius tehdä pohjoiselle alueelle yleiskaava, jonka pohjalta voidaan myöntää rakennuslupia.
Keskustan asuinalueiden viihtyisyyden ja turvallisuuden lisäys tulee toteuttaa moniammatillisesti, viranomaisnäkökulma huomioon ottaen. Korttelipoliisijärjestelmän toteuttamista tulisi selvittää.
8. LIIKENNE JA SAAVUTETTAVUUS: Tulevalla valtuustokaudella on tehtävä isoja liikenne- ja kaupunkikehittämisen ratkaisuja. On päätettävä muun muassa ratikan jatkosta Härmälään ja Koilliskeskukseen, Asemakeskuksesta ja henkilöratapihasta, pyöräily- ja kävelyolosuhteiden parantamisesta, Vaitinaron liittymästä, 9-tien kehittämisestä, Näsisaaresta, Kunkun parkista, lähijuniin panostamisesta, Särkäniemen alueen kehittämisestä ja Suomi-radasta. Miten ryhmänne suhtautuu edellä oleviin liikenne- ja kaupunkikehityshankkeisiin ja miten olisitte valmis resursoimaan ko. hankkeita? Onko ryhmänne valmis pidättäytymään ruuhkamaksuista? Oletteko valmiita sitoutumaan tavoitteeseen, että keskusta on jatkossakin saavutettavissa kaikilla kulkuneuvoilla? Miten turvaisitte joukkoliikenteen joukkoliikennekäytävien ulkopuolella? Oletteko valmiita sitoutumaan oman lentokenttämme yhteyksien edistämiseen?
VASTAUS: Ratikka on kokonaisuus, jonka kehittämiseen on otettava naapurikunnat mukaan. Nyt saattaisi olla kuitenkin järkevää hengähtää ja kerätä kokemuksia nyt jo päätetystä rataverkosta.
Emme kannata Näsisaaren toteuttamista sen vesistöille ja pohjavedelle aiheuttaman riskin ja ylisuurten kustannusten vuoksi.
Lähijunaa tulee kehittää sekä Tampereen sisäisenä että seutukunnan kattavana joukkoliikennemuotona. Olemme valmiita turvaamaan joukkoliikenteen joukkoliikennekäytävien ulkopuolella esimerkiksi panostamalla suoriin bussiyhteyksiin lähiöistä keskustaan tai soveltamalla ruuhka-aikojen ulkopuolella edullisempaa joukkoliikenteen lipunhintaa.
Olemme valmiita sitoutumaan oman lentokenttämme yhteyksien edistämiseen. Lentokenttä on tärkeä niin elinkeinoelämän, kuin turismin näkökulmasta, ja sen merkitys Tampereelle tulee vain kasvamaan alueen väkiluvun kasvaessa. Haluamme säännölliset, oikeahintaiset ja oikea-aikaiset yhteydet elinkeinoelämän kannalta tärkeisiin kohteisiin, kuten esimerkiksi Tukholmaan, Kööpenhaminaan, Frankfurtiin ja Lontooseen.
Emme hyväksy ruuhkamaksuja Tampereelle. Olemme valmiita sitoutumaan tavoitteeseen, että keskusta on jatkossakin saavutettavissa kaikilla kulkuneuvoilla. Pyöräilyverkoston ja kävelyolosuhteiden kehittämiseen suhtaudumme pragmaattisesti. Kaikki liikkuminen edistää terveyttä väestötasolla.
Kunkun parkkiin suhtaudumme varovaisen kriittisesti. Kunkun parkin ei tule nostaa autoilijoiden pysäköintikustannuksia, eikä sen toteuttamisen tule vähentää kadunvarsipysäköinnin määrää.
Vaitinaron liittymä olisi hyvä toteuttaa pikaisella aikataululla. 9-tie kaipaa myös osaltaan parannusta.
Suomi-rataa kiireellisempi hanke voisi olla edistää Tampere-Helsinki-pääradan perusparannusta, jolloin Tampereen ja Helsingin matka-aika voisi kutistua jopa 1 h 15 minuuttiin.
9. KESTÄVYYS: Tampereen kaupunki on asettanut hiilineutraalisuustavoitteen vuoteen 2030. Onko ryhmänne tukemassa tätä tavoitetta ja millä keinoilla olette valmiita työskentelemään tavoitteen toteuttamiseksi tulevalla valtuustokaudella? Myös luonnon monimuotoisuuden edistäminen on noussut yhä tärkeämmäksi ympäristötavoitteeksi. Miten ryhmänne suhtautuu luonnon monimuotoisuuden edistämiseen kaupungin toimin ja mitkä keinot koette tärkeimmiksi tavoiksi tavoitella tätä asiaa?
VASTAUS: Tampereen tulee olla mukana ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä niin, että yritysten tai kuntalaisten tai vaikkapa autoilijoiden maksutaakkaa ei lisätä. Esimerkiksi sähkölaitoksen jo tehdyillä päätöksillä vähennämme päästöjä merkittävästi. Tampereella voisimme keskittyä kustannustehokkaisiin tapoihin vähentää päästöjä, yhteiskunnalliset ja taloudelliset realiteetit huomioon ottaen.
Pohjoinen Tampere on jo monimuotoinen ja kestävällä metsänhoidolla sellaisena pysyykin. Luonnon monimuotoisuus on tärkeää, ja kaupungissa sitä edistetään lähi- ja kaupunkiluonnon turvaamisella kaupunkisuunnittelussa.
10. DIGITALISAATIO JA TOIMINNAN KEHITTÄMINEN: Teknologinen kehitys mahdollistaa palveluiden tuottamisen uusin tavoin. Palveluita on mahdollista kehittää kuntalaisia paremmin palveleviksi. Ihmisten osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet korostuvat. Tiedolla johtamisen mahdollisuudet lisääntyvät jatkuvasti. Myös hallinnon kehittäminen on tärkeää kaupungin roolin mahdollisesti mullistuessa valtakunnallisissa hallinnonuudistuksissa. Mitkä asiat tässä muutoksessa ryhmänne mielestä pitää huomioida ja mitä kehittämisesityksiä teillä on joko palveluiden, palvelualueiden tai koko kaupungin tasolla?
VASTAUS: Päätöksenteko pitää tapahtua kuntalaiset huomioiden niin, että aito vuorovaikutusmahdollisuus toteutuu, myös digitaalisia keinoja hyödyntäen.
Smart Tampere -hanke on arvokas työkalu, ja siitä voidaan nostaa kohtia pormestariohjelmaan. Tampereen tulee tehdä älykaupunkikehitystä määrätietoisesti ja myötävaikuttaa alueen osaamiskeskittymien ja liiketoimintaekosysteemien rakentumiseen. Kaupunkiympäristöä voidaan hyödyntää enemmän myös kokeilualustana, jossa uusia digitaalisia ratkaisuja kustannustehokkaasti kokeillaan ja kehitetään eri toimijoiden kanssa.
IT-hankinnoissa tulee tehdä yhteistyötä laajemmin varsinkin muiden kaupunkien kanssa ja on huolehdittava siitä, että järjestelmään liittyvien työkalujen ja lähdekoodien suhteen kontrolli säilyy viime sijassa omissa käsissä, estääksemme tarpeetonta rahastusta ja ongelmia jatkokehittämisessä.
Digitalisaatiossa on muistettava turvata ikäihmisten tarpeet saada perinteistä palvelua.
11. KYNNYSKYSYMYKSET: Onko ryhmällänne jokin erityiskysymys, jolla on ratkaiseva merkitys halukuudellanne tehdä yhteistyötä muiden ryhmien kanssa?
VASTAUS: Ruuhkamaksuista kieltäytyminen. Keskustan saavutettavuus kaikilla kulkuneuvoilla. Laittoman siirtolaisuuden ehkäisy. Veronkorotuksista pidättäytyminen. Ilmastotoimissa otetaan huomioon talouden realiteetit.
12. SITOUTUMINEN YHTEISTYÖHÖN: Onko ryhmänne valmis sitoutumaan pormestariohjelmaneuvottelujen tulokseen ja toimimaan yhteisten ohjelmatavoitteiden toteuttamiseksi tulevalla valtuustokaudella sekä tukemaan pormestariehdokasta in pormestarivaalissa?
VASTAUS: Jos saamme riittävän määrän kädenjälkeämme pormestariohjelmaan, ja tulos on pitkällä tähtäimellä positiivista nostetta tuovaa, niin sitoudumme pormestariohjelmaneuvottelujen tulokseen.