Kirjoitettu 11.11.2022

Tampereen Perussuomalaiset valitsi hallituksen vuodelle 2023

Tampereen Perussuomalaiset järjesti sääntömääräisen syyskokouksensa toimistollaan Nekalassa torstaina 10.11. Kokouksessa tehtiin henkilövalinnat vuodelle 2023.

 

Yhdistyksen puheenjohtajana jatkaa kolmannelle kaudelle 29-vuotias kaupunginvaltuutettu Antti Moisander. Hallitukseen valittiin jatkokaudelle Pentti Hupanen, Maria Nikupaavo, Anne Valtakivi, Ilmari Rostila ja Tomi Lehtola. Uusiksi jäseniksi valittiin Erkki Seppänen, Aleksi Siponen, Yrjö Schafeitel, Ville Salomäki sekä Arto Grönroos.

Lisäksi hallituksen varajäseniksi tulivat valituksi Taisto Ahjoharju, Jouni Riihimäki, Olli Ruotsalainen, Mervi Hissa, Kari Rodman ja Tarmo Välimäki.

 

Tampereen perussuomalaisten paikallisyhdistys alensi henkilöjäsentensä vuosimaksun 15 eurosta 10 euroon. Huomioimme näin nykyisen inflaation, ostovoiman heikentymisen sekä raha- ja energiakriisin vaikutuksen jäsentemme talouteen.

 

 

Lisätietoja:

Antti Moisander

Puheenjohtaja, Tampereen Perussuomalaiset

moisander.ps@nullgmail.com

Kirjoitettu 24.10.2022

Eduskuntavaaliehdokkaiksi kolme tamperelaista lisää

Perussuomalaiset asetti ensimmäisenä täyden ehdokaslistan Pirkanmaalla

 

Pirkanmaan Perussuomalaisten hallitus nimesi viimeiset kolme eduskuntavaaliehdokastaan sunnuntain piirikokouksessa.

 

Listan täydensivät kolme tamperelaista kaupunginvaltuutettua, Arto Grönroos, Antti Moisander sekä Marika Puolimatka.

 

Perussuomalaisilla on näin ollen nimettynä puolueista ensimmäisenä täysi lista, eli 19 eduskuntavaaliehdokasta Pirkanmaan vaalipiirissä. Listalla on ehdokkaita yhteensä yhdestätoista eri kunnasta. Kaikki ehdokkaat toimivat kotikunnassaan valtuutettuna. Joukossa on kolme neljästä istuvasta kansanedustajasta, Veikko Vallinin ilmoitettua ettei hän tavoittele enää jatkokautta eduskunnassa.

 

“Kevään eduskuntavaaleihin asettamamme lista on vahvempi kuin aiemmissa vaaleissa. Lähtökohtamme on huomattavasti parempi kuin vuonna 2019, yhden kansanedustajan luotsaamalla listalla. Realistinen tavoitteemme on nousta ensimmäistä kertaa neljästä perussuomalaisesta kansanedustajasta viiteen kansanedustajaan.”, toteaa Pirkanmaan Perussuomalaisten puheenjohtaja Sami Kymäläinen.

 

Perussuomalaisten ehdokaslista kokonaisuudessaan:

 

Ahtiainen Veli-Matti, Pirkkala

Asunta Maria, Nokia

Bergbom Miko, Sastamala

Grönroos Arto, Tampere

Isokangas Tuomo, Nokia

Kaleva Lassi, Tampere

Kinnari Miia, Kangasala

Kymäläinen Sami, Orivesi

Moisander Antti, Tampere

Niemi Veijo, Lempäälä

Ojala Janne, Kihniö

Pelkonen Erja, Ylöjärvi

Puisto Sakari, Tampere

Puolimatka Marika, Tampere

Raevaara Aarne, Tampere

Saarelainen Auri, Valkeakoski

Savio Sami, Ylöjärvi

Vigelius Joakim, Tampere

Wesin Lisa, Urjala

 

Lisätietoja:

Sami Kymäläinen

Puheenjohtaja, Pirkanmaan Perussuomalaiset

Puh: 0400 791 191

Sposti: samikymalainenps@nullgmail.com

Kirjoitettu 9.5.2022

Perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokkaiksi neljä tamperelaista

Perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokkaiksi neljä tamperelaista

Pirkanmaan Perussuomalaiset on nimennyt ensimmäiset ehdokkaat kevään 2023 eduskuntavaaleihin. Ehdokkaiden joukosta löytyy neljä Tampereen Perussuomalaisten valtuustoryhmän jäsentä. Ehdokkaaksi valittujen joukossa ovat kansanedustaja Sakari Puisto, varakansanedustaja Lassi Kaleva sekä kaupunginvaltuutetut Aarne Raevaara ja Joakim Vigelius.

Pirkanmaan Perussuomalaisten tiedote uusista ehdokkaista kokonaisuudessaan:

 

Pirkanmaan Perussuomalaiset ry nimesi ensimmäiset eduskuntavaaliehdokkaansa

Pirkanmaan Perussuomalaiset ry nimesi ensimmäiset 12 eduskuntavaaliehdokasta kevään 2023 eduskuntavaaleihin. Listan ehdokkaat ovat 9:ltä eri paikkakunnalta ja heidän keski-ikä on noin 43 vuotta. Listalla on 3 naista ja 9 miestä. Heistä kaikki ovat oman kuntansa valtuutettuja. Lisäksi listalla on kolme kansanedustajaa ja viisi aluevaltuutettua:

 

Nimi Asuinpaikka Ikä

Ahtiainen Veli-Matti Pirkkala 42

Asunta Maria Nokia 46

Bergbom Miko Sastamala 26

Kaleva Lassi Tampere 56

Kymäläinen Sami Orivesi 47

Niemi Veijo Lempäälä 67

Puisto Sakari Tampere 45

Raevaara Aarne Tampere 61

Saarelainen Auri Valkeakoski 29

Savio Sami Ylöjärvi 46

Vigelius Joakim Tampere 25

Wesin Lisa Urjala 31

 

“Ehdokkaamme tulevat nostamaan vahvasti esille suomalaisia huolettavat teemat; suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi, elämisen kustannukset, holtiton rahan jakaminen ulkomaille, toksinen maahanmuutto ja täysin käsistä karanneet ilmastotoimet. Ehdokasryhmämme on historiallisen kova.”, avaa piirin puheenjohtaja Sami Kymäläinen tulevien vaalien ehdokasasettelua innosta puhkuen.

Pirkanmaan Perussuomalaiset tulee asettamaan seuraavat ehdokkaat vielä ennen juhannusta. Ehdokaslista tulee olemaan monipuolinen ja suomalaisia puhutteleva.

Lisätietoja

Sami Kymäläinen

Puheenjohtaja

Pirkanmaan Perussuomalaiset ry

+358 40 0791191

Kirjoitettu 7.1.2022

Tampereen Perussuomalaiset ry:n hallitus vuodelle 2022 järjestäytyi

Tampereen Perussuomalaiset ry:n hallitus vuodelle 2022 järjestäytyi keskiviikkona 5.1. pitämässään kokouksessa. Yhdistyksen puheenjohtajana jatkaa toiselle kaudelle aiemmin syyskokouksessa valittu kaupunginvaltuutettu Antti Moisander. Ensimmäisenä varapuheenjohtajana jatkaa Pentti Hupanen, samoin toisena varapuheenjohtajana jatkaa Maria Nikupaavo. Yhdistyksen sihteerinä toiselle kaudelle jatkaa Anne Valtakivi.

 

Muut hallituksen jäsenet ovat Ossi Aho, Severi Jatuli, Sirpa Tuppurainen, Ilmari Rostila, Valeri Helvamo, Tomi Lehtola sekä Arttu Ristiniemi.

 

Hallituksen varajäseninä toimivat Arto Grönroos, Diana Ahmavuo, Olli Ruotsalainen, Taisto Ahjoharju, Mervi Hissa, Jouni Riihimäki, Kari Lindbom, Matti Karvonen ja Hannu Helander.

 

“Aluevaalit ovat jo kulman takana ja meillä Tampereen Perussuomalaisilla on kasassa todellinen tekijöiden tiimi, joka osaltaan tukee koko Pirkanmaan piiriä näissä ensi kertaa järjestettävissä vaaleissa.” -toteaa puheenjohtaja Moisander.

 

Lisätietoja:

Antti Moisander

Puheenjohtaja, Tampereen Perussuomalaiset

moisander.ps@nullgmail.com

Kirjoitettu 11.11.2021

Tampereen Perussuomalaiset valitsi hallituksen vuodelle 2022

Tampereen Perussuomalaiset järjesti sääntömääräisen syyskokouksensa toimistollaan Nekalassa maanantaina 8.11. Kokouksessa tehtiin henkilövalinnat vuodelle 2022.

 

Yhdistyksen puheenjohtajana jatkaa toiselle kaudelle kaupunginvaltuutettu Antti Moisander. Hallitukseen valittiin jatkokaudelle Ossi Aho, Maria Nikupaavo, Sirpa Tuppurainen, Anne Valtakivi, Ilmari Rostila, Valeri Helvamo ja Pentti Hupanen. Uusiksi jäseniksi valittiin Severi Jatuli, Tomi Lehtola sekä Arttu Ristiniemi.

 

Lisäksi hallituksen varajäseniksi tulivat valituksi Arto Grönroos, Diana Ahmavuo, Olli Ruotsalainen, Taisto Ahjoharju, Mervi Hissa, Jouni Riihimäki, Kari Lindbom, Matti Karvonen, Pekka Nousiainen ja Hannu Helander.

 

“Tämä kokoonpano on mitä mainioin herättelemään tamperelaisia lähestyviin aluevaaleihin ja niiden tärkeyteen. Tampereen Perussuomalaisten tavoitteena alkavalla kaudella on myös lisätä yhdistyksen ja sen tavoitteiden näkyvyyttä vaalien välilläkin, samalla kasvattaen kansalaisten kiinnostusta yhteiskunnallista vaikuttamista kohtaan.” -toteaa puheenjohtaja Antti Moisander.

 

Lisätietoja:

Antti Moisander

Puheenjohtaja, Tampereen Perussuomalaiset

moisander.ps@nullgmail.com

Kirjoitettu 20.6.2021

Tampereen Perussuomalaisten valtuustoryhmän vastaukset pormestarikoalition tunnustelukysymyksiin

1. KASVUTAVOITE: Tampereen kaupungin väkiluvun kasvu on viime vuosina ollut noin 3000 henkilöä/vuosi. Strategiassa ja PALM – valmistelussa on käytetty kasvulukuna 1,4% kaupungin palvelujen ja kaupunkikehittämisen suunnittelun pohjana. Onko nykyinen kasvuvauhti mielestänne oikealla tasolla? Ja jos se ei ole, niin mikä olisi oikea tavoitetaso? Miten varmistamme kaupungin kasvun jatkumisen sillä tasolla, jota esitätte? Miten vahvistaisitte kaupungin pitovoimaa (erityisesti opintonsa päättävistä nuorista aikuisista)? Miten näette kasvun mukanaan tuomat haasteet ja niiden ratkaisemisen?

VASTAUS: Kasvu ei ole itseisarvo, ja määrän sijasta tulee tarkastella kasvun taustalla olevia laatutekijöitä.Kasvun tuomia haasteita helpottaisi taloudellisesti esimerkiksi se, että valtionosuuksissa otettaisiin huomioon merkittävä opiskelijoiden määrä kaupungissamme.

Tampereen pitää olla sellainen kaupunki, jossa hyvinvoiva, työssäkäyvä, perheitä perustava väki haluaa asua. Edullinen asuminen, omakotitonttien tarjonta ja viihtyisät pientaloalueet ovat tässä ratkaisevassa asemassa.

Haluamme varmistaa sen, että opintonsa päättäneille nuorille aikuisille on tarjolla sekä työpaikkoja että edullisia, hyviä asumisvaihtoehtoja.
Kaupungin vetovoima on kohdallaan. Kaupungin pitovoimaa voimme vahvistaa hyvillä palveluilla, turvallisella asumisympäristöllä ja turvaamalla työllistävän yrityselämän toiminnan.

2. PALVELUIDEN PAINOTUKSET: Palvelujen tarve kasvaa muun muassa kaupungin kasvun ja ikääntymisen seurauksena. Mitkä ovat mielestänne tärkeimmät palvelut ja miten priorisoisitte niiden kehittämistä? Panostaisitteko johonkin nykyistä enemmän? Mistä palveluista ja palveluverkosta olisitte valmiita supistamaan? Voidaanko jostain luopua? Miten kehittäisitte palvelurakenteita ja uudistaisitte toimintatapoja? Mihin asioihin mahdollisen sotesiirron jälkeen kaupungin on erityisesti panostettava?

VASTAUS: Palveluissa pitäisi keskittyä ensisijaisesti lakisääteisiin palveluihin. Mahdollisia muita palveluita tarkastellaan taloustilanteen salliessa. Nyt korona-ajan jälkeen erityisesti nuorten mielenterveyspalveluita sekä vanhuspalveluita tulee kehittää matalan kynnyksen periaatteella.

Ennaltaehkäisevään työhön tulee varata riittävästi resursseja. Jos sote-uudistus tulee, silloin koulutus ja varhaiskasvatus nousevat tärkeimmiksi. Tällöin hallinto tulee sopeuttaa soten jälkeiseen aikaan.

3. IDEAT JA KEINOT PALVELUIDEN KEHITTÄMISEKSI: Miten vahvistaisitte Tamperetta lasten ja nuorten hyvänä kasvuympäristönä ja ehkäisisitte nuorten syrjäytymistä? Miten kehittäisitte päiväkoteja, kouluja ja niiden oppimisympäristöjä? Sitoutuisitteko harrastustakuuseen? Miten muuten panostaisitte kulttuuriin, liikuntaan ja lähiluontoon? Millä keinoilla kehittäisitte vanhuspalveluita? Miten vahvistaisitte mielenterveyspalveluiden saatavuutta ja hoitoonpääsyä laajemminkin? Miten lisäisitte palveluiden yksilöllisyyttä? Miten suhtaudutte yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuotantoon ja palvelusetelien hyödyntämiseen palvelutuotannossa?

VASTAUS: Kun perheiden ja työikäisten asiat saadaan siihen tilaan, että ihmisillä on työtä, jolla tulee toimeen, saadaan samalla perheiden ja lasten pahoinvointi ja syrjäytyminen vähenemään.

Koulujen oppimisympäristöissä on taattava rauhallisuus ja turvallisuus. Koulukiusaamisen ehkäisyyn on panostettava edelleen.

Olemme mielellämme muokkaamassa harrastustakuuta niin, että sillä on lasten ja nuorten hyvinvointia edistävä vaikutus käytännön tasolla. Koulupäivän jälkeisiä harrastuksia voisi lisätä koulun ja kolmannen sektorin / urheiluseurojen yhteistyön kautta.

Lähiluonto sekä kaupungin riittävä ja monipuolinen kulttuuritarjonta on tärkeä osa kaupungin vetovoimaa.

Palvelusetelien hyödyntämiseen palvelutuotannossa suhtaudumme positiivisesti. Niillä kun voidaan tarjota kaupunkilaisille suurempaa valinnanvapautta, tai esimerkiksi auttaa julkisen terveydenhuollon hoitojonojen purkamisessa. Julkisten palveluiden lisäksi tarvitaan yksityisen ja kolmannen sektorin palveluita, jotta asiakas saa tarvitsemansa palvelut.

4. YRITYSYSTÄVÄLLISYYS JA TYÖLLISYYS: Työ- ja opiskelumahdollisuudet ovat Tampereelle merkittävä vetovoimatekijä. Millä keinoilla ryhmänne vahvistaa yritysten toimintaedellytyksiä? (Esim. kaavoitus- ja lupa-asioiden nopeus ja yritysmyönteisyys, startupien synnyn ja kehityksen tukeminen, koronasta toipumisen varmistaminen ravintola-, tapahtuma- ja majoitusalalla, seudun teollisuuden kilpailukyvyn edistäminen koronan jälkeisessä uudessa normaalissa) Miten kehittäisitte yhteistyötä kaupungissa toimivien korkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten kanssa? Mitä toimenpiteitä tai panostuksia ryhmänne esittää osaavan työvoiman varmistamiseen alueella? Mitä ratkaisuja ryhmänne esittää työttömyyden vähentämiseen Tampereella?

VASTAUS: Tampereen on oltava yrityksille houkutteleva kohde. Tampereen tulee pyrkiä olemaan Suomen yritysystävällisin kunta. Kaupungin palveluissa ja prosesseissa tulee hyödyntää digitaalisuuden mahdollisuuksia. Yritystonttien kaavavarannossa tulee pyrkiä lisäämään tarjontaa siellä missä on suurin kysyntä.

Nuorta osaavaa työvoimaa saamme esimerkiksi oppisopimuskoulutusta kehittämällä. Tampereen tulee panostaa erityisesti oppilaitosyhteistyöhön ja tutkimukseen, Smart Tampere -ohjelman viitoittamalla tiellä.

Tampereen tulee tulevalla valtuustokaudella kehittää keinoja lisätä matkailua. Olemassa olevia valttikortteja, kuten vaikkapa Särkänniemeä tai Teiskon luontomatkailukohteitamme, tulee tehdä tunnetuksi maanlaajuisesti.

Tampereen tulee pyrkiä lisäämään ja vahvistamaan omien työntekijöidensä työkykyä ja työhyvinvointia.

Tampereen tulee suunnitelmallisesti houkutella alueelleen työllistäviä yrityksiä. Tampereen tulee ottaa myös oppia työllisyyden edistämisen kuntakokeilun onnistumisista.

5. KANSAINVÄLISYYS: Kaupungin kansainvälistymiskehityksen vahvistaminen on entistä tärkeämpää tulevaisuudessa. Miten ryhmänne edistäisi tätä kehitystä? Miten ryhmänne edistäisi kaupungin matkailua, tapahtuma- ja elämystaloutta, elokuvatuotantoa sekä kokous- ja kongressitoimintaa? Millä tavoin edesauttaisimme ulkomaalaisten investointien, yritysten ja osaajien sijoittumista Tampereelle? Pitäisikö ryhmänne mielestä vahvistaa työperäistä maahanmuuttoa? Millä keinoilla kaupunki voi tukea paikallisten yritysten vientiponnistuksia ja kansainvälistä kasvua?

VASTAUS: Tampereella on sijainniltaan ja rakenteiltaan mainiot edellytykset olla muiden pääkaupunkiominaisuuksien lisäksi myös kongressipääkaupunki. Tähän ja moneen muuhun panostaaksemme, tulee Visit Tampereen kaltaisiin toimijoihin panostaa nykyistä näkyvämmin. Tampere tarvitsee ammattimaisia brändilähettiläitä edistämään matkailua.

Elokuvatuotantoa voimme edistää tuomalla esille vahvuuksiamme, kuten toimivaa infraa, turvallista toimintaympäristöä, puhdasta luontoamme ja ammattitaitoista teknistä ja avustavaa henkilöstöä.

Tampereen logistinen sijainti on vahvuutemme. Tampere-Pirkkala-lentokentän toimivat yhteydet vahvistavat niin turismia kuin mahdollisuuksiamme saada kaupunkiin kansainvälisten yritysten sivukonttoreita. Myös Tampere-Pietari junayhteyttä on kehitettävä edelleen, Lauri Lylyn viitoittamalla tiellä.

Tampereella tutkinnon suorittaneet ulkomaalaiset opiskelijat voidaan nähdä voimavarana ja työperäisen maahanmuuton kanavana. Haasteena tässä on opiskelijoiden kielitaidon vahvistaminen, yhteydet työnantajiin ja riittävän pitkä työviisumi opintojen jälkeiseen työnhakuun. Kielitaito muutenkin on keskeistä kaikentyyppisten maahanmuuttajien kotoutumiselle. Kotoutumisessa vastuu sopeutumisesta täytyy olla tulijalla.

Tampereen ei tule edistää laitonta siirtolaisuutta tai turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttöä.

6. TALOUS: Kaupungin talouden pitäminen tasapainossa on palvelujen turvaamiseksi erityisen tärkeää. Mitkä ovat tärkeimmät keinot tämän varmistamiseksi niin menojen kuin tulojenkin osalta? Oletteko valmiita sitoutumaan kaupungin talouden tasapainoittamiseen ja pidättäytymään veronkorotuksista? Minkälaista omistajapolitiikkaa Tampereen tulisi harjoittaa? Miten hyödyntäisitte kaupungin omaisuutta investointien rahoittamisessa? Miten suhtaudutte liikelaitosten yhtiöittämiseen? Miten ryhmänne suhtautuu velanottoon?

VASTAUS: Sitoudumme kaupungin budjetin tasapainottamiseen ja olemme valmiita pidättäytymään veronkorotuksista. Kaupungin velkamäärän kasvattamiseen tulee suhtautua kriittisesti. Investoinnit olisi hyvä priorisoida, ja ne tulee tehdä taloudellisen kantokyvyn rajoissa. Investointien tulee olla perusteltavissa esimerkiksi palveluverkon ylläpidon tai kannattavuuden näkökulmasta.

Sähkönsiirtoverkon ja vesilaitoksen tulee olla Tampereen kaupungin omistuksessa ja hallinnassa. Liikelaitosten yhtiöittämistä katsotaan tapauskohtaisesti.

Investointien rahoittamiseksi kaupunki voi tapauskohtaisesti luopua omaisuudesta, joka ei edistä kaupungin ydintehtäviä. Olemme avoimia ajatukselle hyödyntää järkevällä tavalla kaupungin omaisuutta investointien rahoittamisessa, kukin tilanne erikseen arvioiden.

7. MAANKÄYTTÖ JA ASUMINEN: Tampereella on valmistunut viime vuosina noin 3 500 – 4 000 asuntoa vuodessa ja niistä iso osa on ollut pieniä asuntoja. Asuminen, sen laatu, viihtyisyys ja kustannukset ovat tärkeitä tekijöitä ihmisten arjessa. Näettekö ongelmaa nykyisessä kehityksessä ja mitä asioita ryhmänne mielestä on syytä huomioida tulevaisuudessa? Mille alueille tai mihin suuntaan kasvu olisi ohjattava? Miten ryhmänne näkee pohjoisen alueen kehittämisen? Onko kaavoitushankkeita, joita ryhmänne haluaisi edistää? Miten asunto- ja maapolitiikan linjauksia pitäisi tarkistaa? Mitä keinoja esitätte kohtuuhintaisen asumisen varmistamiseksi ja miten ratkoisitte vuokratonttien kysymyksen? Oletteko valmiita lisäämään isompien perheasuntojen, pientalojen ja omakotitonttien tarjontaa? Miten lisäisitte keskustan ja asuinalueiden viihtyisyyttä ja turvallisuutta?

VASTAUS: Uusi haaste kaupungissamme on asuinalueiden eriytyminen. Siihen tulee suhtautua todellisena ja vakavana ongelmana, johon voimme löytää ratkaisuja myös kuntatasolla.

Haasteenamme on myös asumisen hinta. Siihen voidaan vaikuttaa kaavoittamalla riittävä määrä asuntoja houkutteleville asuinalueille. Asuntorakentamisessa tulee kiinnittää huomio riittävään kohtuuhintaisten perheasuntojen määrään. Asuntotarjonnan tulee olla monipuolista ja vastata kysyntään. Kaupungissamme voitaisiin edistää korkeaa rakentamista asuinaluekohtaisesti.

Kaupungin tulee edistää omakotiasumista. Kaupunki voisi harkita vuokratonttien myymistä tai vuokrankorotusten jaksottamista pidemmälle aikavälille.

Ryhmällämme on valmius tehdä pohjoiselle alueelle yleiskaava, jonka pohjalta voidaan myöntää rakennuslupia.

Keskustan asuinalueiden viihtyisyyden ja turvallisuuden lisäys tulee toteuttaa moniammatillisesti, viranomaisnäkökulma huomioon ottaen. Korttelipoliisijärjestelmän toteuttamista tulisi selvittää.

8. LIIKENNE JA SAAVUTETTAVUUS: Tulevalla valtuustokaudella on tehtävä isoja liikenne- ja kaupunkikehittämisen ratkaisuja. On päätettävä muun muassa ratikan jatkosta Härmälään ja Koilliskeskukseen, Asemakeskuksesta ja henkilöratapihasta, pyöräily- ja kävelyolosuhteiden parantamisesta, Vaitinaron liittymästä, 9-tien kehittämisestä, Näsisaaresta, Kunkun parkista, lähijuniin panostamisesta, Särkäniemen alueen kehittämisestä ja Suomi-radasta. Miten ryhmänne suhtautuu edellä oleviin liikenne- ja kaupunkikehityshankkeisiin ja miten olisitte valmis resursoimaan ko. hankkeita? Onko ryhmänne valmis pidättäytymään ruuhkamaksuista? Oletteko valmiita sitoutumaan tavoitteeseen, että keskusta on jatkossakin saavutettavissa kaikilla kulkuneuvoilla? Miten turvaisitte joukkoliikenteen joukkoliikennekäytävien ulkopuolella? Oletteko valmiita sitoutumaan oman lentokenttämme yhteyksien edistämiseen?

VASTAUS: Ratikka on kokonaisuus, jonka kehittämiseen on otettava naapurikunnat mukaan. Nyt saattaisi olla kuitenkin järkevää hengähtää ja kerätä kokemuksia nyt jo päätetystä rataverkosta.

Emme kannata Näsisaaren toteuttamista sen vesistöille ja pohjavedelle aiheuttaman riskin ja ylisuurten kustannusten vuoksi.

Lähijunaa tulee kehittää sekä Tampereen sisäisenä että seutukunnan kattavana joukkoliikennemuotona. Olemme valmiita turvaamaan joukkoliikenteen joukkoliikennekäytävien ulkopuolella esimerkiksi panostamalla suoriin bussiyhteyksiin lähiöistä keskustaan tai soveltamalla ruuhka-aikojen ulkopuolella edullisempaa joukkoliikenteen lipunhintaa.

Olemme valmiita sitoutumaan oman lentokenttämme yhteyksien edistämiseen. Lentokenttä on tärkeä niin elinkeinoelämän, kuin turismin näkökulmasta, ja sen merkitys Tampereelle tulee vain kasvamaan alueen väkiluvun kasvaessa. Haluamme säännölliset, oikeahintaiset ja oikea-aikaiset yhteydet elinkeinoelämän kannalta tärkeisiin kohteisiin, kuten esimerkiksi Tukholmaan, Kööpenhaminaan, Frankfurtiin ja Lontooseen.

Emme hyväksy ruuhkamaksuja Tampereelle. Olemme valmiita sitoutumaan tavoitteeseen, että keskusta on jatkossakin saavutettavissa kaikilla kulkuneuvoilla. Pyöräilyverkoston ja kävelyolosuhteiden kehittämiseen suhtaudumme pragmaattisesti. Kaikki liikkuminen edistää terveyttä väestötasolla.

Kunkun parkkiin suhtaudumme varovaisen kriittisesti. Kunkun parkin ei tule nostaa autoilijoiden pysäköintikustannuksia, eikä sen toteuttamisen tule vähentää kadunvarsipysäköinnin määrää.

Vaitinaron liittymä olisi hyvä toteuttaa pikaisella aikataululla. 9-tie kaipaa myös osaltaan parannusta.

Suomi-rataa kiireellisempi hanke voisi olla edistää Tampere-Helsinki-pääradan perusparannusta, jolloin Tampereen ja Helsingin matka-aika voisi kutistua jopa 1 h 15 minuuttiin.

9. KESTÄVYYS: Tampereen kaupunki on asettanut hiilineutraalisuustavoitteen vuoteen 2030. Onko ryhmänne tukemassa tätä tavoitetta ja millä keinoilla olette valmiita työskentelemään tavoitteen toteuttamiseksi tulevalla valtuustokaudella? Myös luonnon monimuotoisuuden edistäminen on noussut yhä tärkeämmäksi ympäristötavoitteeksi. Miten ryhmänne suhtautuu luonnon monimuotoisuuden edistämiseen kaupungin toimin ja mitkä keinot koette tärkeimmiksi tavoiksi tavoitella tätä asiaa?

VASTAUS: Tampereen tulee olla mukana ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä niin, että yritysten tai kuntalaisten tai vaikkapa autoilijoiden maksutaakkaa ei lisätä. Esimerkiksi sähkölaitoksen jo tehdyillä päätöksillä vähennämme päästöjä merkittävästi. Tampereella voisimme keskittyä kustannustehokkaisiin tapoihin vähentää päästöjä, yhteiskunnalliset ja taloudelliset realiteetit huomioon ottaen.

Pohjoinen Tampere on jo monimuotoinen ja kestävällä metsänhoidolla sellaisena pysyykin. Luonnon monimuotoisuus on tärkeää, ja kaupungissa sitä edistetään lähi- ja kaupunkiluonnon turvaamisella kaupunkisuunnittelussa.

10. DIGITALISAATIO JA TOIMINNAN KEHITTÄMINEN: Teknologinen kehitys mahdollistaa palveluiden tuottamisen uusin tavoin. Palveluita on mahdollista kehittää kuntalaisia paremmin palveleviksi. Ihmisten osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet korostuvat. Tiedolla johtamisen mahdollisuudet lisääntyvät jatkuvasti. Myös hallinnon kehittäminen on tärkeää kaupungin roolin mahdollisesti mullistuessa valtakunnallisissa hallinnonuudistuksissa. Mitkä asiat tässä muutoksessa ryhmänne mielestä pitää huomioida ja mitä kehittämisesityksiä teillä on joko palveluiden, palvelualueiden tai koko kaupungin tasolla?

VASTAUS: Päätöksenteko pitää tapahtua kuntalaiset huomioiden niin, että aito vuorovaikutusmahdollisuus toteutuu, myös digitaalisia keinoja hyödyntäen.

Smart Tampere -hanke on arvokas työkalu, ja siitä voidaan nostaa kohtia pormestariohjelmaan. Tampereen tulee tehdä älykaupunkikehitystä määrätietoisesti ja myötävaikuttaa alueen osaamiskeskittymien ja liiketoimintaekosysteemien rakentumiseen. Kaupunkiympäristöä voidaan hyödyntää enemmän myös kokeilualustana, jossa uusia digitaalisia ratkaisuja kustannustehokkaasti kokeillaan ja kehitetään eri toimijoiden kanssa.

IT-hankinnoissa tulee tehdä yhteistyötä laajemmin varsinkin muiden kaupunkien kanssa ja on huolehdittava siitä, että järjestelmään liittyvien työkalujen ja lähdekoodien suhteen kontrolli säilyy viime sijassa omissa käsissä, estääksemme tarpeetonta rahastusta ja ongelmia jatkokehittämisessä.

Digitalisaatiossa on muistettava turvata ikäihmisten tarpeet saada perinteistä palvelua.

11. KYNNYSKYSYMYKSET: Onko ryhmällänne jokin erityiskysymys, jolla on ratkaiseva merkitys halukuudellanne tehdä yhteistyötä muiden ryhmien kanssa?

VASTAUS: Ruuhkamaksuista kieltäytyminen. Keskustan saavutettavuus kaikilla kulkuneuvoilla. Laittoman siirtolaisuuden ehkäisy. Veronkorotuksista pidättäytyminen. Ilmastotoimissa otetaan huomioon talouden realiteetit.

12. SITOUTUMINEN YHTEISTYÖHÖN: Onko ryhmänne valmis sitoutumaan pormestariohjelmaneuvottelujen tulokseen ja toimimaan yhteisten ohjelmatavoitteiden toteuttamiseksi tulevalla valtuustokaudella sekä tukemaan pormestariehdokasta in pormestarivaalissa?

VASTAUS: Jos saamme riittävän määrän kädenjälkeämme pormestariohjelmaan, ja tulos on pitkällä tähtäimellä positiivista nostetta tuovaa, niin sitoudumme pormestariohjelmaneuvottelujen tulokseen.

Kirjoitettu 18.6.2021

Tampereen Perussuomalaisten valtuustoryhmä järjestäytyi

Tampereen perussuomalaisten uusi valtuustoryhmä järjestäytyi tiistaina 15.6. aurinkoisissa merkeissä puolueen toimistolla. Kokouksessa valittiin valtuustoryhmän puheenjohtajisto ja sihteeri. Puheenjohtajaksi valittiin yrittäjä, Lassi Kaleva, joka lähtee jo kolmannelle valtuustokaudelleen. Uusista valtuutetuista 1. varapuheenjohtajaksi valittiin tekniikan lisensiaatti Joonas Kiviranta ja 2. varapuheenjohtajaksi sairaanhoitaja Marika Puolimatka. Valtuustoryhmän uudeksi sihteeriksi valittiin eduskunta-avustaja ja varavaltuutettu Erkki Seppänen.
Samalla Tampereen perussuomalaisten valtuustoryhmä kiittää pitkäaikaista sihteeriään, varavaltuutettu Ossi Ahoa, upeasta, sitoutuneesta ja ammattitaitoisesta työstään ryhmän ja tamperelaisten hyväksi.
Valtuutetut
Veikko Vallin, kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu
Lassi Kaleva, kaupunginvaltuutettu, valtuustoryhmän puheenjohtaja
Sakari Puisto, kansanedustaja, filosofian tohtori
Joakim Vigelius, opiskelija
Aarne Raevaara, kaupunginvaltuutettu, FM
Arto Grönroos, liikenneopettaja, liikennetoimittaja
Joonas Kiviranta, tekniikan lisensiaatti
Antti Moisander, matkailupalvelujen tuottaja, Tampereen Perussuomalaisten puheenjohtaja
Anni Koponen, sairaanhoitaja
Marika Puolimatka, sairaanhoitaja, yrittäjä
Varavaltuutetut
Jani Moisio, ilmastointiasentaja, pääluottamusmies
Petteri Hinkka, lakimies
Erkki Áxen, insinööri, eläkeläinen
Yrjö Schafeitel, sosionomi, kunnallistutkinto
Mika Kulmala, kirjastovirkailija, hallintotieteiden maisteri
Erkki Seppänen, eduskunta-avustaja, muusikko
Marjo Aittokallio, YTM, sosionomi (AMK)
Toni Hemminki, ohjemistoinsinööri
Ville Salomäki, ohjelmistoinsinööri
Kari Virtanen, yrittäjä
Lisätietoja:
Lassi Kaleva, 0400 778845
Erkki Seppänen, 0400 456945
Kirjoitettu 7.4.2021

Tampereen Perussuomalaisten pormestariehdokkaat

Tampereen Perussuomalaiset on nimennyt perussuomalaisten pormestariehdokkaat Tampereella. Päätimme jo syksyllä 2020 edetä kahden kärjen mallilla. Nyt olemme valinneet ehdokkaiksemme Lassi Kalevan ja Veikko Vallinin. Äänestäjät valitkoon Tampereelle uuden pormestarin.

Lassi Kaleva on pitkäaikainen tamperelainen kaupunginvaltuutettu ja valtuustoryhmän puheenjohtaja. Kaleva on toiminut useissa keskeisissä tehtävissä paikallisessa kunnallispolitiikassa ja luotsannut ryhmäänsä eteenpäin jo usean vuoden ajan. Siviiliammatiltaan Kaleva on yrittäjä ja koulutukseltaan humanististen tieteiden kandidaatti.

Kansanedustaja Veikko Vallin toimii eduskunnan talousvaliokunnan valiokuntavastaavana. Vallin toimii myös poliisiasiain neuvottelukunnassa ja energiayhtiö Fortumin neuvottelukunnassa. Vallinilla on pitkäaikainen yrittäjätausta ja vankka talousosaaminen. Vallin on tunnettu muun muassa vahvasta kritiikistään harjoitettuun maahanmuuttopolitiikkaan liittyen.

 

Ehdokkaiden esittelypuheet kirjallisena tiedotustilaisuudesta:

PormestaripuheKaleva

PormestaripuheVallin

Kirjoitettu 7.4.2021

Tampereen Perussuomalaisten kuntavaaliohjelma

Turvallinen Tampere

Tampereen Perussuomalaiset ry:n vaaliohjelma

Kuntavaalit 2021

Tampereen tulee olla ihmisystävällinen ja turvallinen paikka elää ja asua. Tavoitteemme on tamperelaisten hyvinvointi, turvallisuus ja työllisyys. Kaikille tamperelaisille on turvattava hyvät ja toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut myös jatkossa. Jokaisen tulee päästä lääkäriin riittävän nopeasti ja saada tarpeelliset sosiaalipalvelut vauvasta vaariin. Tämä vaatii hyviä yrittämisen edellyksiä ja kaupungin talouden kantokykyä. Investoinnit on laitettava tärkeysjärjestykseen, jolloin meillä on varaa myös peruspalveluihin. Lakisääteiset tehtävät tulee hoitaa. Niistä ei pidä tinkiä.

Hallituksen sote-esitys rikkoisi sitä, mikä toimii, mutta ei poistaisi ongelmia. Esitys ei vastaisi tamperelaisten etuja ja tarpeita, vaan heikentäisi kaupunkilaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tasoa ja vaikeuttaisi kaupungin taloudenpitoa. Esitämme hallituksen esityksen vaihtoehdoksi Pirkanmaalle omaa sote-kuntayhtymä-mallia, jossa palvelut kootaan yhden järjestäjän alaisuuteen.

On luovuttava epärealistisesta ilmastopolitiikasta. Se ei saa johtaa tamperelaisten asumiskustannusten tai muunkaan maksurasituksen nousuun, eikä yritysten kilpailukyvyn heikentymiseen. Tampereen ei tule edistää tietullien tai ruuhkamaksujen käyttöönottoa. Tampereen ei tule myöskään rajoittaa ideologisista syistä lihan ja maidon käyttöä kouluissa, päiväkodeissa ja muissa yksiköissä. Näillä toimilla ei olisi merkittävää vaikutusta Tampereen päästöihin, mutta ne haittaisivat tavallisten kuntalaisten elämää. Ilmastonmuutos on tosiasia. Koko Suomen ilmastopäästöt ovat kuitenkin vain 0,14 prosenttia maapallon päästöistä. Ratkaisut löytyvät muualta kuin suomalaisten elämää kurjistamalla.

Tuetaan paikallista, työllistävää yrittäjyyttä. Ja helpotetaan luontevaa siirtymää opinnoista työelämään. Tehdään Tampereen hyvästä maineesta kaupunkimme voimavara.

Kaupungin turvallisuutta on parannettava sekä keskustassa että lähiöissä. Päihteiden ja huumeiden käytön sekä maahanmuuton aiheuttamiin turvallisuusuhkiin on puututtava tiukasti. Asuinalueiden eriarvoistuminen ja maahanmuuttajakeskittymien syntyminen on pysäytettävä.

Kun äänestät perussuomalaisia, niin voit olla varma siitä, että ratkaisemme kaikki haasteet yhdessä tamperelaisten parhaaksi.

 

  1. Hyvinvointi ja sosiaalipalvelut
  2. Työllisyys, asuminen, yrittäjyys ja elinkeinoelämä
  3. Ympäristö, liikenne ja ilmastoteot
  4. Katuturvallisuus ja maahanmuutto
  5. Investoinnit ja tulevaisuus
  6. Hallinto

————————————————–

 

1. Hyvinvointi ja sosiaalipalvelut

 

1.1. Sosiaali- ja terveyspalvelut

Tavoitteena on turvata hyvät ja toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille tamperelaisille myös jatkossa.

Sosiaali- ja terveyspalveluja voidaan edelleen kehittää ja parantaa kokoamalla kyseiset palvelut yhden järjestäjän alaisuuteen. Nyt ongelmana on, että erikoissairaanhoito, terveyskeskukset ja sosiaalipalvelut toimivat erillään. Yhteistoiminta ei ole riittävällä tasolla. Mikään taho ei vastaa palvelua tarvitsevan kuntalaisen kokonaistilanteesta. Asiakasta siirrellään luukulta toiselle. Tämänkaltainen toiminta ei ole asiakkaan eikä kaupungin etu. Resursseja ei käytetä parhaalla mahdollisella tavalla.

Parempi hallintomalli olisi sote-kuntayhtymä. Sote-kuntayhtymä koostuisi nykyisestä erikoissairaanhoidosta ja nyt kuntien vastuulla olevista sote-palveluista. Sote-kuntayhtymässä ylintä päätösvaltaa käyttäisi yhtymävaltuusto, johon kuntien valtuustot nimittäisivät edustajansa. Valtionosuudet tulisivat nykyiseen tapaan kuntien kautta. Kuntayhtymä toimisi palvelujen järjestäjä. Se voisi joko tuottaa palveluja itse, ostaa niitä yksityisiltä toimijoilta, perustaa yhtiöitä, antaa palveluseteleitä, jne.

Kuntien sote-henkilöstö siirtyisi kuntayhtymän palvelukseen. Tarvittavat toimitilat vuokrattaisiin kunnilta. Integraatio palveluissa toteutuisi. Julkisen ja yksityisen puolen mahdollisuudet tuottaa palveluja säilyisivät ennallaan. Siirtymävaiheen kustannukset ovat tällöin hyvin pienet. Samoin kannusteet kustannusten hillintään toimisivat, mikä puuttuu hallituksen sote-mallista.

Mielenterveys-, päihde-, ja huumeongelmat ovat kasvava kansantauti. Resursseja on kasvatettava, jotta apua saa tarvittaessa nopeallakin varoitusajalla. Avainsanoja ovat ennaltaehkäisevä työ, kustannustehokkuus, kekseliäisyys ja uusien vaikuttavampien hoitomuotojen kehittäminen. Mielenterveystyössä esimerkiksi yksilöterapioiden sijasta voitaisiin kokeilla ryhmämuotoista terapiaa, jossa käytetään mielenterveystalo.fi-palvelun omahoito-ohjelmia mielenterveyshoitajan johdolla ja tukemana. Tulee myös tunnistaa, että esimerkiksi ns. translaki tuottaa ongelmia, koska se syö hallitsemattomasti psykiatrian resursseja muilta avuntarvitsijoilta.

Tamperelaisten kannattavien terveysyksiköiden Coxan, Sydänsairaalan ja Fimlabin toiminta nykyisessä muodossaan tulee turvata. Tämä toteutuu ainoastaan kaupungin vahvalla edunvalvontatyöllä valtion ja nykyisen hallituksen suuntaan. Käytännössä maan hallitus pettää tamperelaiset, mikäli Coxan, Sydänsairaalan ja Fimlabin toiminta nykymuodossaan vaarantuu.

 

1.2. Perhe- ja sosiaalipalvelut

Perheissä on tulevaisuus. Koulujen ja päiväkotien keskittämistä on hillittävä ja pyrittävä takaamaan lähipalvelut ympäri kaupunkia. Lähikoulu, paras koulu.

Yhä useammalla lapsella ja nuorella on psykososiaalisia ongelmia. Huolestuttava tilanne johtuu suurelta osin perheiden ongelmista. Kriisiytyvien perheiden auttamiseen tulisi puuttua ajoissa. Tehokas keino on palkata lisää perhetyöntekijöitä tai kodinhoitajia. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden odotusaikoja tulee lyhentää. Perheiden jaksaminen on parasta lastensuojelun tarpeen ennaltaehkäisyä. Edelleen kuitenkin lastensuojelun ammattilaisilla on liikaa asiakasperheitä per työntekijä. Lastensuojelun kustannuksia voidaan hillitä omaa tuotantoa lisäämällä.

 

1.3. Senioripalvelut

Ikäihmisten palvelut eivät ole tyydyttävällä tasolla. Monet eivät saa kotona asumista tukevia palveluja riittävästi. Esimerkiksi liikuntaa ei tueta, eikä yksinäisyyttä lievennetä tarpeeksi. Ympärivuorokautisen hoidon paikkojen määrän tulee olla riittävä.

Omaishoitajat tekevät äärettömän tärkeää työtä läheistensä hoitamisessa. Omaishoito on paras ja edullisin tapa huolehtia apua tarvitsevien kaupunkilaisten tarpeista. Palkkiota saavien hoitajien määrä Tampereella on nyt noin 1400 henkilöä. Tämän lisäksi tuhannet läheiset hoitavat omaisiaan ilman korvausta.

Omaishoidon korvausta saavien määrää tulee kasvattaa tuntuvasti vuosittain. Myös muita kuin lähiomaisia tulee kannustaa omaishoitajiksi. Perhehoitoa voisi kehittää yhtenä ratkaisuna vanhusten hoidossa.

 

Ongelmaksi on tunnistettu myös erilaisten hoivan ja hoidon muotojen joustamattomuus. Sairaalahoitoon hakeudutaan usein myös turvattomuuden tunteen vuoksi. Tästä syystä tulisi kehittää erilaisia sairaalahoidon tarvetta vähentäviä hoidon välimuotoja.

 

1.4. Harrastukset

Tampere voisi edistää liikkumista tarjoamalla uimahallien käyttäjämaksut puoleen hintaan kaikille käyttäjäryhmille klo 9-14 välisenä aikana matkakortilla maksettaessa. Tällä tuemme etenkin työttömien ja eläkeläisten mahdollisuutta liikkua.

Kaupungin on tuettava nuorten harrastusmahdollisuuksia. Kaikkien käyttöön tarkoitetut urheilu- ja luistelukentät, ulkokaukalot ja -kuntosalit sekä valaistut ulkoilureitit kannustavat monipuoliseen kuntoiluun, liikkumiseen ja harrastamiseen.

 

1.5. Opetuspalvelut

Opetuksen laatu kärsii, jos opettajalla ei ole riittäviä työkaluja puuttua häirintään. Jokaiselle opettajalle ja opiskelijalle on tarjottava oikeus rauhalliseen oppimisympäristöön. Vahvistetaan opettajien auktoriteettia ja työrauhaa.

Koulukiusaaminen ja -väkivalta on saatava loppumaan ja koulurauha on turvattava. Otetaan mallia Etelä-Karjalan kouluissa käytössä olevasta Vintiö-mallista. Kouluissa tapahtuvista väkivaltaisista teoista on aina tehtävä rikosilmoitus ja lastensuojeluilmoitus.

 

1.6. Tampere on vireä opiskelijakaupunki

Tampere on monella mittarilla Suomen vetovoimaisin kaupunki, etenkin nuorten kohdalla. Opiskelijoille on tärkeää hyvät, laadukkaat opiskelupaikat, turvallinen elinympäristö sekä elävä ja monipuolinen vapaa-aika. Kaupungin pitää varmistaa, että suurin osa täällä opiskelevista jäisi Tampereelle opiskelujen jälkeen töihin. Tämä tarkoittaa vireää elinkeinoelämää, joka luo työpaikkoja vastavalmistuneille.

 

1.7. Tampere on kulttuuri-, matkailu- ja tapahtumakaupunki

Tampere on tunnettu vireän teatterielämän keskuksena. Kaupunkimme voisi olla edelläkävijä vaikkapa digitaalisen teatterimuseon perustamisessa. Asemamme maailman saunapääkaupunkina on kiistaton. Meillä on myös maailman ainoa Muumimuseo. Ja meillä on maailman ainoa Särkänniemi. Tampereella tulee vastaisuudessakin voida järjestää tapahtumia keskeisillä paikoilla, kuten esimerkiksi Ratinassa. Tampereen tulee käyttää vahvuutensa ja keskeinen sijaintinsa houkutellakseen sekä kotimaisia että ulkomaisia turisteja alueelleen.

 

1.8. Ruokapankkiapu

Tampere tunnistaa sen tosiasian, että kunnassamme asuu yli 40 000 köyhyysrajan alapuolella olevaa kuntalaista. Tämä tulee ottaa huomioon mm. ruokapankkiavussa.

Tampere voisi entisestäänkin merkittävästi lisätä budjetissaan ruokapankkiapua, kanavoiden sen jo toimivien avustuskanavien kautta. Summa osoitetaan ja varataan ruoan ostamiseen, niin että jaettavasta ruokakassista saadaan monipuolisempi.

 

2. Työllisyys, asuminen, yrittäjyys ja elinkeinoelämä

 

2.1. Työllisyys

Edistetään sujuvaa siirtymistä opinnoista työelämään. Yhteistyötä etenkin Tampereen korkeakoulujen kanssa tulee kehittää siten, että jo opintojen alkuvaiheessa on mahdollista suorittaa työharjoittelua sekä erilaisia kaupungin etua palvelevia yhteistyöprojekteja.

Kaupungin on pyrittävä ostamaan palvelut paikallisilta yrityksiltä. PK-yrittäjät luovat toimintansa kautta valtaosan Tampereen työpaikoista ja verotuloista. Kilpailutuksessa on kokonaistaloudellisuuden oltava hintaa tärkeämpi peruste. Kaupungin kilpailutukset laaditaan siten, että paikallisilla tarjoajilla ja myös pienillä yrityksillä on realistinen mahdollisuus osallistua niihin. Näin toimimalla edistetään paikallistaloutta.

Oppisopimuskoulutusta tulee kehittää voimakkaasti vaikkapa kisälli-mestari-mallin mukaisesti. Useassa tapauksessa oppisopimus on paras mahdollisuus nuorelle saada ammatti.

 

2.2. Yrittäjyys

Yrittäjyyden on oltava kannustavaa ja kannattavaa. Viimeisimmässä Elinkeinoelämän keskusliiton yritysmyönteisyyttä mittaavassa kyselyssä Tampereen sijoitus oli tutkitusta 25:stä alueesta vasta 8. Tampere sijoittui keskiarvoa heikommin osa-alueella, joka painotti muun muassa kunnan arvostusta pk-yrityksiä kohtaan, päätöksenteon byrokratiaa ja kaavoituksen sekä lupajärjestelmien jähmeyttä. Tampereen tulee suhtautua vaatimattomaan tulokseensa vakavasti ja parantaa toimintaansa jatkossa. Elinkeinopolitiikka on kunnan ja yritysten vuoropuhelua.

 

2.3. Ei kuntaveron korotusta

Ei uusia veronkorotuksia. Kunnallisveron nosto vähentää työnteon mielekkyyttä. Samalla se on köyhyyttä lisäävä tasavero ja kestämätön tapa tasapainottaa taloutta. Kunnallis- ja kiinteistöverojen korotukset syövät ostovoimaa, vähentävät kulutusta ja lisäävät työttömyyttä.

 

2.4. Talous

Tampere on velkainen kaupunki. Kaupungilla on velkaa yli miljardi euroa, ja kaupunkikonsernilla yli 2 miljardia euroa. Kaupungin talous on lähes kroonisesti alijäämäinen, eikä tilanne ole ollut veronkorotuksilla parannettavissa. Tampereen veroprosentti on jo nyt suurien kaupunkien korkein, vaikka Tampere saa toiseksi eniten valtionapuja heti Helsingin jälkeen.

Tampereen tulisi yhdessä suurimpien kaupunkien kanssa vaikuttaa siihen, että työmarkkinatuen kuntaosuus poistetaan. Kuntaliiton edunvalvonta on osin tehotonta, joten kaupunki voisi harkita erota Kuntaliitosta. Kaupungin tulee käydä läpi koko kulurakenne ja luopua vähemmän tärkeistä menokohteista. Pääpaino tulee olla lakisääteisten palvelujen tuottamisessa.

 

2.5. Asuminen

Tampere lisää laadukkaiden, oikeahintaisten ja houkuttelevasti sijaitsevien ok-tonttien määrää niin, että se vastaa kysyntää. Kaupungin saamat verotulot kasvavat, kun hyvätuloisia lapsiperheitä ei karkoteta naapurikuntiin. Teiskon alueelle olisi hyvä laatia yleiskaava, jonka pohjalta voidaan suoraan myöntää rakennuslupa.

Kaupungilla vuokratonttien vuokran tarkistus voisi olla hyvä jaksottaa usean vuoden ajalle, kuten mm. Helsingissä on tehty. Tonttien vuokraajille olisi hyvä ilmoittaa viisi vuotta etukäteen tulossa olevasta vuokran korottamisesta. Vuokratonteille rakennetuissa taloissa kun asuu myös paljon pienituloisia kaupunkilaisia. Tampereen tulee muutenkin edistää edullista asumista esimerkiksi kaavoituksen keinoin.

Erityisesti keskustan alueella on kiinnitettävä huomiota rakennusten kauneuteen ja sopivuuteen kaupunkikuvan kannalta. Rakennusten suojeluvaatimukset tulee olla järjellisiä.

 

2.6. Tampereen brändi, vetovoima ja pitovoima

Tampereella on jo oma brändi, jota pitää tehdä tunnetuksi. Tampereen on panostettava brändiinsä, vetovoimaansa ja pitovoimaansa houkutellakseen asukkaikseen niin lapsiperheitä kuin korkean tason ammattilaisia.

Tampereen on oltava vetovoimainen kaupunki niin vertailussa kehyskuntiinsa kuin muihinkin suuriin kaupunkeihin. Meidän on oltava myös pitovoimainen kaupunki, joka tarjoaa täällä syntyneille ja tänne muuttaneille valmistuville opiskelijoille, työssäkäyville ja perheellisille hyvän syyn jäädä kunnan asukkaaksi.

 

2.7. Kaupunki työnantajana

Tampereen kaupunki on merkittävä työnantaja. Työntekijämme ovat keskeisessä asemassa palvelujen tuottamisessa. Tampereen tulee pyrkiä kaikin tavoin toimimaan siten, että se olisi Suomen paras kuntatyönantaja. Työntekijöiden työkyky ja työhyvinvointi tulee huomioida. Esimiesten valmiutta tukea työntekijää ja puuttua työkykyongelmiin tulisi lisätä koulutuksen ja valmennuksen avulla.

 

3. Ympäristö, liikenne ja ilmastoteot

 

3.1. Tietullit ja ruuhkamaksut

Tampereen ei tule edistää pyrkimyksiä kieltää tai rajoittaa polttomoottoriautojen käyttämistä. Tampereen ei myöskään tule valmistella tietullien tai ruuhkamaksujen käyttöönottoa. Tietullit ja ruuhkamaksut ovat työssäkäyntiveroja. Lisäksi VTT:n 1.10.2020 julkaisun tutkimuksen mukaan ne eivät edes juurikaan vähentäisi ihmisten autoilua. Vaikutus päästöihin jäisi erittäin vähäiseksi. Ihmiset eivät aja huvikseen.

 

3.2. Henkilöautoliikenne sallittava koko kaupungin alueella

Suomi on pitkien etäisyyksien maa. Valtaosassa maata ei ole mahdollista pärjätä ilman omaa autoa. Julkisella liikenteellä, pyöräilyllä ja yksityisautoilulla on oma paikkansa. Mitään liikkumisen muotoa ei saa rangaista tai suosia ideologisista syistä. Kaupungin ei tule supistaa kadunvarsipysäköintiä, eikä korottaa pysäköintimaksuja. Kadunvarsipysäköinti kun on kätevä ja toimiva tapa edistää kivijalkaliikkeissä asiointia.

Kaupunkiliikkumisen suunnitelmassa otetaan huomioon myös alueella toimivien yrittäjien ja yritysten toimintaedellytykset.

 

3.3. Joukkoliikenne

Yli 65-vuotiaille tarkoitettu joukkoliikenteen alennus klo 09.00-14.00 on otettu hyvin vastaan. Tampere voisi alentaa joukkoliikenteen lippujen hintoja 50 % vuodesta 2022 alkaen kaikille käyttäjäryhmille klo 9-14 koskien niin nysseä kuin ratikkaa. Kaupunki voisi myös selvittää joukkoliikennelipun liittämistä vaikkapa museon tai jääkiekko-ottelun pääsylippuun. Joukkoliikenteessä tulee tutkia tasatariffin käyttöönottoa koko kaupungin alueella, Teisko mukaan lukien.

Tulevien ratikan jatkolinjapäätösten tulee perustua pitkäaikaiseen käyttökokemukseen ja ylipäätään faktatietoon nykyisten linjojen häiriöalttiudesta. Joukkoliikenteen kehittämisessä meidän tulee ymmärtää myös se, että etätyöhön siirtyminen saattaa laajeta ja olla pysyvä toimintatapa.

 

3.4. Lähijuna ja Tampere-Helsinki-radan perusparannus

Lähijuna palvelee tehokkaasti ja nopeasti niin kaupungin sisäistä kuin maakunnallista joukkoliikennettä. Kaikki tutkitut seisakkeenpaikat tulee merkitä varauksina tulevissa kaavoissa. Tampereen tulee käynnistää erityinen lähijunaprojekti, johon nimetään nykyisestä virkamieskunnasta projektiin puolipäiväisesti keskittyvä henkilö. Yhdessä Väyläviraston kanssa lähijunaprojekti pyrkii edistämään seisakkeiden kustannustehokkaiden vaihtoehtojen suunnittelua ja toteutusta.

Lähijunaprojekti toteutetaan yhdessä valtion ja alueen muiden kuntien sekä Väyläviraston kanssa maakunnallisena hankkeena. Tampereelta Nokialle kulkeva M-juna voisi Tesoman lisäksi pysähtyä esimerkiksi Tampellan, Amurin, Santalahden, Sellun (Hiedanrannan), Mediapoliksen (Tohlopin) ja Kalkun seisakkeilla. Lähijunaliikenne voisi rakentua muuten vähintään tunnin vuorovälein Tampereelta Nokian kautta Poriin, Oriveden kautta sekä Keuruulle että Jyväskylän suuntaan ja myöhemmin Ylöjärven kautta Parkanon suuntaan.

Tampere-Helsinki-välin pääradan perusparannusta tulee kiirehtiä ja näin mahdollistaa luotettava ja nopea, jopa 1 h 15 minuutin yhteys Helsinkiin.

 

3.5. Lentoasema

Pirkanmaan alueen elinvoimaisuudelle on olennaista toimiva Tampere-Pirkkalan lentoasema. Tämä on tärkeää niin turismin, kuin elinkeinoelämän kannalta. Yrityselämää palvelee oikea-aikaiset ja oikean hintaiset lentoyhteydet Euroopan suuriin keskuksiin, kuten Lontooseen, Frankfurtiin, Tukholmaan ja Kööpenhaminaan.

Tampere-Pirkkala voisi myös saada oman osansa Helsinki-Vantaan kasvupaineista, sekä toimia alustana tulevaisuuden lentoteknologialle, kuten sähköiselle lentämiselle, tai miehittämättömille rahtikuljetuksille. Me voisimme olla Pohjois-Euroopan logistiikkakeskus ja esimerkiksi kotimainen halpalento- ja charterlentokeskus.

 

3.6. Epärealistinen ilmastopolitiikka

Ilmastonmuutos on tosiasia. Ilmastoposeeraukseen liittyvät epäkohdat kuitenkin valtaavat alaa myös kunnissa, suuret kaupungit edellä. Tämä nostaa kuntalaisen maksutaakkaa ja syö muutenkin elinvoimaa peruspalveluista. Tampereen tulee luopua kaupunkilaisille kalliista yli-innokkaista hiilineutraalisuustavoitteista, eikä kunnan tule muutenkaan ajaa valtiota jyrkempiä ilmastotoimia.

Esimerkkejä hyvistä ilmastoteoista ovat vaikkapa maalämmön lupa-asioiden helpottaminen, ja joukkoliikenne, joka on toteutettu vähäpäästöisellä teknologialla, kuten biokaasulla. Myös puurakentamisen ohjelman kehittäminen sekä siihen liittyvän osaamisen lisääminen olisi viisasta.

 

3.7. Vastustamme liha- ja maitokieltoja

Joidenkin puolueiden ajamia liha- ja maitotuotteiden käytön rajoituksia kouluissa ja vanhainkodeissa ei tule hyväksyä. Kasvavat lapset ja haavoittuvassa asemassa olevat vanhukset tarvitsevat täysipainoista ravintoa myös jatkossa. Ihmisten perustavanlaatuiseen oikeuteen valita ravintonsa ei tule puuttua.

Paikallisten yrittäjien tukemiseksi ja huoltovarmuuden vahvistamiseksi tulee kaupungin ruokapalveluissa suosia lähituotettua ruokaa.

 

4. Katuturvallisuus ja maahanmuutto

 

4.1. Katuturvallisuus

Huumeiden käyttö ja katukauppa aiheuttavat turvattomuutta ja heikentävät kaupungin viihtyvyyttä. Kaupungin tulee toimia yhdessä poliisin kanssa siten, että kaduilla on turvallista kulkea mihin vuorokauden aikaan tahansa. Valvontakameroiden käyttö auttaa pahimpien paikkojen rauhoittamisessa.

Lähiöiden siisteyteen kiinnitetään huomiota. Kaupunki voisi työskennellä yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa tavoitteen saavuttamiseksi.

 

4.2. Maahanmuutto

Lähtökohdan tulee olla, että maahanmuuttaja ottaa itse vastuun integroitumisesta yhteiskuntaan eikä toisinpäin. Maahanmuuttajalla on oltava riittävät kannusteet esim. oppia suomen kieltä ja elättää itsensä omalla työllään. Verovaroin ylläpidettävästä maahanmuuttajien oman kielen ja kulttuurin tukemisesta sekä muista erityispalveluista on luovuttava.

Tampereen kaupungin tulee lisätä valtiota kohtaan painetta siihen, että valtio tekee voitavansa poistaakseen maasta käännyttämispäätöksen tai karkotuspäätöksen saaneet ja mahdollisesti myös rikokseen syyllistyneet henkilöt, joilla ei laillista oikeutta olla Suomessa.

Tämä ehkäisee rinnakkaisyhteiskunnan muodostumista ja samalla parantaa turvallisuustilannetta Tampereella ja koko maassa. Järjestely hyödyttää myös maahamme hyvin sopeutuneita ja lainkuuliaisia maahanmuuttajia, joilla on täysi oikeus olla Suomessa.

Haittamaahanmuuton lieveilmiöt on laitettava kuriin. Haittamaahanmuuttoa on sen kaltainen maahanmuutto, joka kuormittaa vastaanottavaa yhteiskuntaa ja aiheuttaa sille suuria kustannuksia tai lisää turvallisuusuhkaa. Kuormittava maahanmuutto kasvattaa julkisia menoja enemmän kuin kasvattaa verotuloja. Asuinalueiden eriarvoistuminen eli segregaatio ja maahanmuuttajakeskittymien syntyminen on pysäytettävä.

Ulkomaista halpatyövoimaa emme tarvitse. Sen sijaan Tampere voisi hyötyä korkeasti koulutetuista ulkomaalaisista osaajista silloin, kun vastaavaa osaamista ei ole paikallisesti löydettävissä. Suomessa olevien ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden tulee suorittaa riittävästi suomen kielen opintoja kyetäkseen siirtymään suomalaiseen työelämään valmistumisensa jälkeen.

 

5. Investoinnit ja tulevaisuus

 

5.1. Investoinnit

Investoinnit on priorisoitava. Hyödyt, haitat, kustannukset, välttämättömyys ja vaihtoehdot pitää arvioida ja vertailla. Tampere on velkaantunut osittain siksi, että vertailua ei ole tehty. Vertailu mahdollistaa toimivan investointikaton asettamisen. Investointien tulee aidosti hyödyttää Tamperetta ja tamperelaisia.

Jatketaan systemaattisesti peruskoulun ja varhaiskasvatuksen tilojen sisäilmakohteiden perusparannuksia. Tämä on talonrakennusinvestoinneista kaikkein tärkeimpiä.

 

5.2. Eteläpuisto

 

Tampereen kaupungin tulee edistää Eteläpuiston eteläpuolisen alueen suojelemista, kehittämistä ja esimerkiksi Kaupinojan tapaisen kansankylpylän tai koirapuiston toteuttamista alueen tuntumaan.

Eteläpuistoa ei tule kaavoittaa asumiskäyttöön. Eteläpuisto on kauttaaltaan kunnostettava palvelemaan kaikkia kaupunkilaisia.

 

5.3. Mustanlahden satama ja kaupungin satamapalvelut

Mustanlahden satama tulee säilyttää matkustajalaivakäytössä, kävely- ja pyöräilysillan rakentamisesta Kortelahden yli luovutaan.

Tampereella on upea historia satama- ja veneilykaupunkina. Tämä on tärkeä osa Tampereen matkailua, vetovoimaa ja pitovoimaa. Veneilyn ja satamatoiminnan edellytysten tulee säilyä hyvinä myös jatkossa.

 

5.4. Sähkölaitos ja perusinfra kaupungin omassa omistuksessa

Kaupungin omistuksessa olevat yhtiöt, kuten esimerkiksi vesi- ja sähkölaitos siirtoverkkoineen pidetään kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa.

 

5.5. Näsisaari / Näsijärven vesistötäyttö

Emme kannata Näsijärven vesistötäyttöä ja Näsisaaren toteuttamista. Näemme tämän aiheuttavan suuren riskin Näsijärvelle ja Pyhäjärvelle sekä alueen herkälle pohjavesialueelle.

 

6. Hallinto

 

6.1. Hyvä hallintotapa

Tampereen kaikissa toiminnoissa noudatetaan hyvää hallintotapaa. Paisuessaan hallinto alkaa usein elää itseään varten, ei kuntalaisia varten. Kunnan hallinnon on perustuttava aitoon välttämättömyyteen ja tarpeenmukaisuuteen. Hallintoa on pyrittävä tehostamaan ja tarpeettomia virkoja lakkauttamaan.

 

6.2. Ei positiivista syrjintää

Positiivinen syrjintä rikkoo perustuslakia ja yhdenvertaisuuslakia. Jokaista on kohdeltava tasavertaisena yksilönä. Rekrytoinnin on perustuttava sopivimman ja osaavimman hakijan valintaan – ei kiintiön täyttämiseen tai minkään muotoiseen syrjintään.

 

6.3. Kunnalliset neuvoa-antavat kansanäänestykset

Merkittävissä asioissa kaupunki voi järjestää neuvoa antavia kunnallisia kansanäänestyksiä. Kuntalaisten olisi esimerkiksi voitu antaa sanoa sanansa neuvoa antavassa kunnallisessa kansanäänestyksessä vaikkapa Rantaväylän tunnelista, ratikasta ja Näsinsaaresta.

 

Tampereen Perussuomalaiset

 

Ohjelma PDF-tiedostona:

Tampereen Perussuomalaisten kuntavaaliohjelma 2021

Kirjoitettu 11.3.2021

Perussuomalaisten kuntavaaliehdokkaat Tampereella

Tässä ovat kaikki 100 nimettyä ehdokastamme. Listalla on erittäin monipuolinen edustus ja tarjoaa tamperelaisille vaaleissa todellisen vaihtoehdon. Ehdokkaita tullaan esittelemään kevään edetessä lisää kuvien ja teemojen kanssa, joita voi jo nyt osan kohdalta käydä katsomasta puolueen omasta vaaligalleriasta.

  • Taisto Ahjoharju, yrittäjä, eläkeläinen
  • Juha Ahlberg, eläkeläinen
  • Diana Ahmavuo, toimitusjohtaja, hoiva-alan yrittäjä
  • Ossi Aho, varavaltuutettu, herastuomari
  • Marjo Aittokallio, YTM, sosionomi AMK
  • Toni Alafrantti, kiinteistönhuoltomies, sähköasentaja
  • Jussi Andrejeff, sähköasentaja
  • Jose Asikainen, kiinteistönhoitaja
  • Kirsi-Maarit Asplund, asuntomyyjä LKV
  • Erkki Axén, insinööri, eläkeläinen
  • Arto Grönroos, liikenneopettaja, liikennetoimittaja
  • Markku Grönroos, kuljetusyrittäjä, herastuomari
  • Antti Hakkarainen, röntgenhoitaja
  • Valeri Helvamo, hallintotieteiden maisteriopiskelija
  • Toni Hemminki, ohjelmistoinsinööri
  • Petteri Hinkka, lakimies
  • Arja Hirvenoja, vahtimestari, järjestyksenvalvoja
  • Mervi Hissa, sairaanhoitaja, eläkeläinen
  • Tero Honkanen, pääluottamusmies
  • Ville Huhtala, laitoshuoltaja
  • Jarmo Häkkinen, system engineer
  • Severi Jatuli, räppäri, tubettaja
  • Esko Jukkola, agrologi
  • Tiina Järvelä, myyntineuvottelija
  • Mikko Järvinen, rakennusalan yrittäjä
  • Marja Kaikkonen, tuntiopettaja
  • Lassi Kaleva, kaupunginvaltuutettu, valtuustoryhmän pj
  • Kari Kallio, johtaja, eMBA
  • Jorma Kangas, liikemies
  • Osmo Kareinen, eläkeläinen
  • Juha Karjalainen, ohjelmoija
  • Matti Karvonen, tekniikan tohtori
  • Timo Keski-Heikkilä, rakennusmies
  • Joonas Kiviranta, tekniikan lisensiaatti
  • Esa Koivisto (sit.), yrittäjä
  • Anni Koponen, sairaanhoitaja
  • Laila Koskela, sairaanhoitaja, eläkeläinen
  • Marjut Koskela, omaishoitaja, henkilökohtainen avustaja
  • Riitta Kotiranta, laitoshuoltaja
  • Mika Kulmala, kirjastovirkailija, hallintotieteiden maisteri
  • Pirkko Kuvaja, fil. yo., sairaanhoitaja AMK
  • Jani Laine, tietotekniikan mekaanikko, ylioppilas
  • Tomi Lehtola, ohjelmistosuunnittelija
  • Sari Lehtonen, järjestötyöntekijä, päihdetyöntekijä
  • Mikko Leppälahti (sit.), toimitusjohtaja, yrittäjä
  • Tapani Leppänen, kaupinginjohtaja (emeritus), HTM
  • Tiina Leppänen-Kaarsalo (sit.), arkkitehti, kaupunkisuunnittelija
  • Jouko Leväsluoto, yrittäjä
  • Kari Lindbom, eläkeläinen, pienyrittäjä
  • Kari Liukkonen, yrittäjä
  • Ulla Louhivuori (sit.), terveystieteiden maisteri, sairaanhoitaja erh.
  • Kari Lounasalo, metallimies, eläkeläinen
  • Antti Moisander, matkailupalvelujen tuottaja, Tampereen Perussuomalaisten puheenjohtaja
  • Jani Moisio, ilmastointiasentaja, pääluottamusmies
  • Maria Nikupaavo, kokki, piirisihteeri
  • Pekka Nousiainen, lähihoitaja, puutarhuri
  • Ossi Oinonen, koneasentaja, automekaanikko
  • Marko Palttala, taksinkuljettaja
  • Ville Piilonen, yrittäjä
  • Krista Poutanen, lähihoitaja
  • Sakari Puisto, kansanedustaja, filosofian tohtori
  • Marika Puolimatka, sairaanhoitaja, yrittäjä
  • Aarne Raevaara, kaupunginvaltuutettu, FM
  • Mika Rantalainen, toimitusjohtaja
  • Severi Reko, postinjakaja
  • Jouni Riihimäki, rakennusmestari
  • Arttu Ristiniemi, suurtalouskokki
  • Kari Rodman, baarimestari
  • Ilmari Rostila, yhteiskuntatieteiden tohtori, emeritusprofessori
  • Olli Ruotsalainen, tiimiesimies, diplomi-insinööri
  • Sarianna Salmivalli, opettaja, opinto-ohjaaja
  • Juho Salo, diplomi-insinööri
  • Ville Salomäki, ohjelmistoinsinööri
  • Joona Saukkoriipi, liikenteenohjaaja
  • Yrjö Schafeitel (sit.), sosionomi
  • Erkki Seppänen, eduskunta-avustaja, muusikko
  • Elisaveta Siira, yliopisto-opiskelija, vuoropäällikkö
  • Tapani Silekoski, turvallisuusvalvoja
  • Aleksei Silvan, yliopisto-opiskelija
  • Seppo Silvennoinen, projektipäällikkö
  • Marjo Simpura, lähihoitaja, kulttuurituottajaopiskelija AMK
  • Aleksi Siponen, opiskelija
  • Antti Sirén, talousneuvos
  • Pertti Soininen, yrittäjä, tilausmyyjä
  • Antti Suonvieri, insinööri AMK, eläkeläinen
  • Jarmo Talvitie, diplomi-insinööri
  • Niclas Thil, yrittäjä
  • Marko Tuomola, kaivinkoneenkuljettaja
  • Sirpa Tuppurainen, palveluesimies
  • Arja Tuppurainen, optikko, yrittäjä
  • Veikko Vallin, kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu
  • Anne Valtakivi, yo-merkonomi, sihteeri
  • Harri Vehviläinen, lakimies, oikeustieteen kandidaatti
  • Joakim Vigelius, yhteiskuntatieteiden opiskelija
  • Aleksi Vihriälä, yrittäjä
  • Ari Viitanen, apulaispalopäällikkö, eläkeläinen
  • Hannu Viitasaari, vartija
  • Kari Virtanen, yrittäjä
  • Timo Vuohensilta, yrittäjä
  • Tarmo Välimäki, lehdenjakaja
Kirjoitettu 10.3.2021

Tampereen Perussuomalaiset asettaa täyden listan kuntavaaleihin – tässä viimeiset 20 ehdokasta

Tampereen Perussuomalaiset toimitti maanantaina 8.3. ehdokaslistansa vaalilautakunnalle. Nyt nimettyjen kahdenkymmenen ehdokkaan myötä Tampereen Perussuomalaiset ovat julkistaneet sata ehdokasta, eli täyden ehdokaslistan.

“Tampereen Perussuomalaiset asettaa kuntavaaleihin toista kertaa täyden ehdokaslistan. Listamme on vahva, monipuolinen ja tulee tarjoamaan tamperelaisille todellisen vaihtoehdon nykyisten valtapuolueiden tuhlauspolitiikalle ja tavallisen tamperelaisen kyykyttämiselle.” -toteaa Tampereen Perussuomalaisten puheenjohtaja Antti Moisander.

Nyt nimetyt ehdokkaat ovat:

Jose-Pekka Asikainen, kiinteistöhoitaja

Markku Grönroos, kuljetusyrittäjä, herastuomari

Antti Hakkarainen, röntgenhoitaja

Tero Honkanen, pääluottamusmies

Esko Jukkola, agrologi

Marjut Koskela, omaishoitaja, henkilökohtainen avustaja

Maria Nikupaavo, kokki, piirisihteeri

Ville Piilonen, yrittäjä

Krista Poutanen, lähihoitaja

Severi Reko, postinjakaja

Kari Rodman, baarimestari

Olli Ruotsalainen, tiimiesimies, diplomi-insinööri

Ville Salomäki, ohjelmistoinsinööri

Tapani Silekoski, turvallisuusvalvoja

Marjo Simpura, lähihoitaja, kulttuurituottajaopiskelija AMK

Pertti Soininen, yrittäjä, tilausmyyjä

Jarmo Talvitie, diplomi-insinööri

Arja Tuppurainen, optikko, yrittäjä

Sirpa Tuppurainen, palveluesimies

Anne Valtakivi, yo-merkonomi, sihteeri

 

Lisätietoja:

Antti Moisander

Puheenjohtaja, Tampereen Perussuomalaiset

moisander.ps@nullgmail.com

Kirjoitettu 24.2.2021

Tampereen Perussuomalaiset nimesi 20 uutta kuntavaaliehdokasta

Tampereen Perussuomalaiset nimesi 20 uutta ehdokasta huhtikuun kuntavaaleihin. Nimettyjen ehdokkaiden joukossa ovat muun muassa kaupunginvaltuutetut Yrjö Schafeitel ja Erkki Axén sekä entinen kansanedustaja Laila Koskela.

“Valtuutettu Yrjö Schafeitelin mukana ehdokaslistallemme tulee 50 vuotta rautaista poliittista osaamista.” -kertoo Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Lassi Kaleva.

“Tampereen Perussuomalaiset asettaa vaaleihin historiansa vahvimman ehdokaslistan. Perussuomalaisista on kasvanut kansanliike, joka tuo viimeinkin maalaisjärjen päätöksenteon keskiöön.” -toteaa Tampereen Perussuomalaisten puheenjohtaja Antti Moisander.

Nyt nimetyt ehdokkaat ovat:

Erkki Axén, insinööri, eläkeläinen

Petteri Hinkka, lakimies

Marja Kaikkonen, tuntiopettaja

Juha Karjalainen, ohjelmoija

Esa Koivisto (sit.), yrittäjä

Anni Koponen, sairaanhoitaja

Laila Koskela, sairaanhoitaja

Riitta Kotiranta, laitoshuoltaja

Tomi Lehtola, ohjelmistosuunnittelija

Sari Lehtonen, järjestötyöntekijä, päihdetyöntekijä

Mikko Leppälahti (sit.), toimitusjohtaja, yrittäjä

Tiina Leppänen-Kaarsalo (sit.), arkkitehti, kaupunkisuunnittelija

Ulla Louhivuori (sit.), terveystieteiden maisteri, sairaanhoitaja erh.

Ossi Oinonen, koneasentaja, automekaanikko

Mika Rantalainen, toimitusjohtaja

Yrjö Schafeitel (sit.), seniorisosionomi

Seppo Silvennoinen, projektipäällikkö

Aleksi Siponen, opiskelija

Timo Vuohensilta, yrittäjä

Tarmo Välimäki, lehdenjakaja, ammattiosaston puheenjohtaja

 

Lisätietoja:

Antti Moisander

Puheenjohtaja, Tampereen Perussuomalaiset

moisander.ps@nullgmail.com

Kirjoitettu 23.1.2021

Tampereen Perussuomalaiset nimesi 25 uutta kuntavaaliehdokasta

Tampereen Perussuomalaisten hallitus nimesi 25 uutta ehdokasta huhtikuun kuntavaaleihin. Ehdokkaiden joukossa on muun muassa kansanedustaja Veikko Vallin sekä kuluneen valtuustokauden omassa ryhmässään istunut kaupunginvaltuutettu Aarne Raevaara. Raevaara siirtyy samalla Tampereen Perussuomalaisten valtuustoryhmään, johon kuuluu tämän jälkeen 5 valtuutettua.

“Me perussuomalaiset haluamme ravistella jumiutuneita poliittisia rakenteita. Mikään ei muutu, jos vanhat puolueet pysyvät vallassa. Me haastamme tosissamme nykymenon ja tuomme siihen muutoksen.” – toteaa perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Lassi Kaleva.

“Ehdokaslistaltamme löytyy nyt kaksi kansanedustajaa ja neljä istuvaa valtuutettua. Lähtökohtamme vaalivoiton tavoitteluun on siis yhtä vakaalla pohjalla kuin vuonna 2012, jolloin Perussuomalaiset nousi rymisten valtuustoihin ympäri maan.” – kertoo Tampereen Perussuomalaisten puheenjohtaja Antti Moisander.

 

Nyt julkaistut ehdokkaat ovat:

 

Diana Ahmavuo, yrittäjä, toimitusjohtaja

Ossi Aho, varavaltuutettu, herastuomari

Mervi Hissa, sairaanhoitaja AMK, eläkeläinen

Ville Huhtala, laitoshuoltaja

Jarmo Häkkinen, tekninen asiantuntija

Mikko Järvinen, yrittäjä

Jorma “Kemi” Kangas, liikemies

Matti Karvonen, tekniikan tohtori

Timo Keski-Heikkilä, rakennusmies

Pirkko Kuvaja, fil. yo.

Jouko Leväsluoto, yrittäjä

Kari Liukkonen, yrittäjä

Kari Lounasalo, metallimies, eläkeläinen

Marko Palttala, taksinkuljettaja

Marika Puolimatka, sairaanhoitaja, yrittäjä

Aarne Raevaara, kaupunginvaltuutettu

Sarianna Salmivalli, opettaja, opinto-ohjaaja

Juho Salo, diplomi-insinööri

Elisaveta Siira, vuoropäällikkö

Aleksei Silvan, yliopisto-opiskelija

Antti Suonvieri, insinööri AMK , eläkeläinen

Niclas Thil, yrittäjä

Veikko Vallin, kansanedustaja

Hannu Viitasaari, vartija

Kari Virtanen, yrittäjä

 

Lisätietoja:

Antti Moisander

Puheenjohtaja, Tampereen Perussuomalaiset

moisander.ps@nullgmail.com

Kirjoitettu 22.1.2021

Tampereen Perussuomalaiset ry:n hallitus vuodelle 2021 järjestäytyi

Tampereen Perussuomalaiset ry:n hallitus vuodelle 2021 järjestäytyi. Yhdistyksen puheenjohtajana vaalivuoden toimii 27-vuotias matkailupalvelujen tuottaja Antti Moisander. Ensimmäisenä varapuheenjohtajana toimii Pentti Hupanen ja toisena varapuheenjohtajana Maria Nikupaavo. Sihteeriksi valittiin Anne Valtakivi ja vaalipäällikkönä jatkaa Sirpa Tuppurainen.

Muut hallituksen jäsenet ovat Ossi Aho, Ilmari Rostila, Joonas Kiviranta, Joakim Vigelius, Valeri Helvamo ja Taisto Ahjoharju. Hallituksen varajäseniksi valittiin Arto Grönroos, Jouko Salo, Kari Kallio, Erkki Seppänen, Leena Salo, Marjo Hupli, Jaana Lähteenmäki, Harri Vehviläinen, Anni Koponen ja Jani Laine.

“Tämä kokoonpano on mitä parhain lähtökohta lähteä kohti vaalivoittoa. Tampereen Perussuomalaiset tulee asettamaan vahvan ja monipuolisen ehdokaslistan kuntavaaleihin. Tavoitteemme on nousta kolmen suurimman kuntapuolueen joukkoon. Vaa’ankieliasemassa pääsemme tuomaan maalaisjärkeä rakkaan kaupunkimme päätöksentekoon.” -toteaa tuore puheenjohtaja Antti Moisander.

 

Lisätietoja:

Antti Moisander

Puheenjohtaja, Tampereen Perussuomalaiset

moisander.ps@nullgmail.com

Kirjoitettu 20.11.2020

Tampereen Perussuomalaiset nimesi lisää kuntavaaliehdokkaita

Tampereen Perussuomalaiset nimesi 15 uutta ehdokasta kevään kuntavaaleihin.

Nyt nimettyjä ehdokkaita ovat opiskelija Joakim Vigelius, eläkeläinen Osmo Kareinen, kaivinkoneenkuljettaja Marko Tuomola, puutarhuri, lähihoitaja Pekka Nousiainen, johtaja, eMBA Kari Kallio, eläkeläinen Juha Ahlberg, liikenteenohjaaja Joona Saukkoriipi, sähköasentaja Jussi Andrejeff, YTM, sosionomi AMK Marjo Aittokallio, evp., apulaispalopäällikkö Ari Viitanen, myyntineuvottelija Tiina Järvelä, kiinteistönhuoltaja, sähköasentaja Toni Alafrantti, eläkeläinen, entinen pankkivirkailija Raili Riikonen, yrittäjä Aleksi Vihriälä sekä Severi Jatuli.

Tampereen Perussuomalaiset lähtee tuleviin kuntavaaleihin vahvalla ja monipuolisella ehdokaslistalla. Perussuomalaiset tuo äänestäjille vaihtoehdon nykyisille suurudenhulluille investoinneille ja tuhlauspolitiikalle, asettamalla tavallisen tamperelaisen hyvinvoinnin ja peruspalvelut etusijalle. Perussuomalaiset eivät myöskään hyväksy kaupungin väkinäistä kansainvälistymiskehitystä ja vaatiikin palvelujen suomenkielisenä säilymisen turvaamista.

Tampereen Perussuomalaiset, hallitus

Lisätietoja:
Kirsi-Maarit Asplund, puheenjohtaja Tampereen Perussuomalaiset ry
Puh: 045-121 3360
Sähköposti: kirsimaarit.asplund@nullgmail.com

Sirpa Tuppurainen, vaalipäällikkö
Sähköposti: sirpatuppurainenps@nullgmail.com

Kirjoitettu 10.11.2020

Tampereen Perussuomalaiset valitsi uuden hallituksen

Tampereen perussuomalaiset kokoontuivat torstaina 5.11.2020 Kino Palatsiin pitämään yhdistyksen sääntömääräiset kevät- ja syyskokoukset. Syyskokouksessa valittiin uusi hallitus vaalivuodelle 2021.

Puheenjohtajaksi valittiin 27-vuotias matkailupalvelujen tuottaja Antti Moisander. Puheenjohtajan lisäksi hallitukseen valittiin varsinaisiksi jäseniksi Ossi Aho, Ilmari Rostila, Joonas Kiviranta, Sirpa Tuppurainen, Pentti Hupanen, Maria Nikupaavo, Joakim Vigelius, Valeri Helvamo, Taisto Ahjoharju sekä Anne Valtakivi. Varajäseniksi valittiin Arto Grönroos, Jouko Salo, Kari Kallio, Erkki Seppänen, Leena Salo, Marjo Hupli, Jaana Lähteenmäki, Harri Vehviläinen, Anni Koponen ja Jani Laine.

“Tämä kokoonpano on mitä mainioin lähtöasetelma vaalivoiton tavoitteluun. Tavoitteemme on nousta kamppailemaan kolmanneksi suurimman puolueen asemasta Tampereen valtuustossa. Tamperelaiset ansaitsevat maalaisjärkeen pohjautuvaa päätöksentekoa ja sitä perussuomalaiset myös tarjoaa.” -toteaa vastavalittu puheenjohtaja Antti Moisander.

Tampereen Perussuomalaiset tulee asettamaan kattavan ja ammattitaustaltaan sekä teemoiltaan monipuolisen ehdokaslistan ensi kevään kuntavaaleihin. Mahdollisuuksia on myös asettaa täyden 100 ehdokkaan lista.

 

Lisätietoja:

Vaalipäällikkö, Tampereen Perussuomalaiset

Sirpa Tuppurainen

sirpatuppurainenps@nullgmail.com

Kirjoitettu 30.9.2020

Tampereen Perussuomalaiset nimesi 9 uutta kuntavaaliehdokasta.

Tampereen Perussuomalaisten nyt nimeämiä ehdokkaita ovat:

-Antti Sirén, talousneuvos
-Arja Hirvenoja, vahtimestari, järjestyksenvalvoja
-Kari Lindbom, ent. pienyrittäjä, eläkeläinen
-Jouni Riihimäki, rakennusmestari, eläkeläinen
-Toni Hemminki, ohjelmistoinsinööri
-Harri Vehviläinen, lakimies, oikeustieteen kandidaatti
-Mika Kulmala, kirjastovirkailija, hallintotieteiden maisteri
-Taisto Ahjoharju, yrittäjä, eläkeläinen
-Jani Laine, tietotekniikan mekaanikko, ylioppilas

Tampereen Perussuomalaiset tulee kuntavaaleissa painottamaan terveyttä, työllisyyttä ja turvallisuutta. Kuntalaisen perusterveydenhuolto on asetettava etusijalle menojen priorisoinnissa. Terveyspalvelujen on oltava jokaisen tavoitettavissa inhimillisessä ajassa. Kaupungin päätöksenteossa on voimakkaammin huomioitava vaikutukset työllisyystilanteeseen, eikä ideologisen päätöksenteon saa antaa vaikuttaa työpaikkojen luomiseen. Tampereen on jatkossakin oltava houkutteleva vaihtoehto uusille yrityksille. Perussuomalaiset tulee myös painottamaan turvallisuustilannetta, niin ydinkeskustassa kuin lähiöissä. Maahanmuuton ja päihteiden väärinkäytön lieveilmiöt näkyvät yhä räikeämmin katukuvassa ja niihin on perussuomalaisten mielestä puututtava kovin ottein.

Tampereen Perussuomalaiset, hallitus

Lisätietoja:
Kirsi-Maarit Asplund, puheenjohtaja Tampereen Perussuomalaiset ry
Puh: 045-121 3360
Sähköposti: kirsimaarit.asplund@nullgmail.com

Sirpa Tuppurainen, vaalipäällikkö
Sähköposti: sirpatuppurainenps@nullgmail.com

Kirjoitettu 15.6.2020

Tampereen Perussuomalaiset nimesi 12 ensimmäistä kuntavaaliehdokasta.

 

Tampereen Perussuomalaisten ensimmäisten nimettyjen ehdokkaiden joukossa ovat kansanedustaja, filosofian tohtori Sakari Puisto, valtuustoryhmän puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Lassi Kaleva, kaupunginhallituksen jäsen, Tampereen Perussuomalaisten puheenjohtaja Kirsi-Maarit Asplund, yhteiskuntatieteiden tohtori, professori (emeritus) Ilmari Rostila, ilmastointiasentaja, pääluottamusmies Jani Moisio, liikenneopettaja, liikennetoimittaja Arto Grönroos, eduskunta-avustaja, muusikko Erkki Seppänen, Perussuomalaisen Nuorison pääsihteeri, matkailupalvelujen tuottaja Antti Moisander, suurtalouskokki Arttu Ristiniemi, tekniikan lisensiaatti Joonas Kiviranta, opiskelija Valeri Helvamo sekä hallintotieteiden maisteri, toimitusjohtaja Tapani Leppänen.

 

“Ehdokaslistalta löytyy vaihtelua niin ikäluokassa kuin ammattitaustassa ja tulee näin heijastamaan läpileikkausta Tampereen väestöstä.

 

Tampereen Perussuomalaiset pyrkii asettamaan täyden sadan ehdokkaan listan ja uskommekin Perussuomalaisten nousevan näissä vaaleissa kolmen suuren valtuustoryhmän joukkoon.” – toteaa Tampereen Perussuomalaisten puheenjohtaja Kirsi-Maarit Asplund.

 

Tampereen Perussuomalaiset lähtee kuntavaaleissa ajamaan tavallisen kuntalaisen asiaa keskittymällä perusasioihin, arjen sujuvoittamiseen sekä menojen priorisointiin, suuruudenhullujen tai ideologisten projektien sijaan. Tampereen pitää olla houkuttava kaikille. Kaupungin huumeongelma, roskaisuus ja autovastaisuus heikentävät keskustan vetovoimaisuutta ja nämä ongelmat on otettava vakavasti kaupungin päätöksenteossa. Tampereen Perussuomalaiset haluaa myös vahvistaa Tampereen brändiä. Tampere on jo esimerkiksi sauna- ja teatteripääkaupunki, ja näiden lisäksi Tampere voisi nostaa profiiliaan myös muilla vahvuusalueillaan. Näitä ovat muun muassa tapahtumien järjestäminen, urheilu, ja laadukkaat koulutuslaitokset.

 

Tampereen Perussuomalaiset, hallitus

 

Lisätietoja:

Kirsi-Maarit Asplund, puheenjohtaja Tampereen Perussuomalaiset ry

Puh: 045-121 3360

Sähköposti: kirsimaarit.asplund@nullgmail.com

 

Sirpa Tuppurainen, vaalipäällikkö

Sähköposti: sirpatuppurainenps@nullgmail.com

 

Kirjoitettu 20.11.2019

Tampereen Perussuomalaiset kokousti – Kirsi-Maarit Asplund jatkaa puheenjohtajana

Tampereen Perussuomalaiset ry piti sääntömääräisen syyskokouksensa tiistaina 19. marraskuuta. Muiden sääntömääräisten asioiden ohella kokouksessa päätettiin yhdistyksen luottamustehtävistä vuodelle 2020.

Yhdistyksen puheenjohtajana valittiin jatkamaan nykyinen puheenjohtaja, asuntomyyjä LKV Kirsi-Maarit Asplund. Pitkään kunnallisissa ja yhteiskunnallisissa luottamustoimissa toiminut Asplund on myös Tampereen kaupunginhallituksen jäsen.

Hallituksen jäseniksi valittiin Maria Nikupaavo, Antti Moisander, Henri Häkkilä, Sirpa Tuppurainen, Heikki Luoto, Pentti Hupanen, Arja Tuppurainen, Joonas Kiviranta, Eeva Putkonen ja Jouko Salo. Yhdistyksen aiempienkin vuosien hallitusten tavoin valituiksi tuli perussuomalaisia eri ikäryhmistä ja erilaisilla taustoilla. Hallitus järjestäytyy toimikautensa alussa.

 

Lisätietoja:
Kirsi-Maarit Asplund
Puheenjohtaja
kirsimaarit.asplund@nullgmail.com
Puh. 045 121 3360

Kirjoitettu 20.5.2019

Perussuomalaisia valittiin Tampereen luottamuspaikoille

Tamperelaisia perussuomalaisia on valittu seuraavan kahden vuoden ajaksi Tampereen kaupungin luottamuselimiin. Tampereen kaupunginvaltuusto teki kokouksessaan 20.5. jäsenvalinnat valtuuston puheenjohtajistoon, kaupunginhallitukseen sekä lautakuntiin ja johtokuntiin toimikaudelle 1.6.2019–31.5.2021.

Kaupunginhallitukseen perussuomalaisena jäsenenä valittiin Tampereen Perussuomalaisten puheenjohtaja Kirsi-Maarit Asplund. Varajäsenenä toimii valtuustoryhmän puheenjohtaja Lassi Kaleva.

Sosiaali- ja terveyslautakuntaan valittiin varsinaiseksi jäseneksi Jani Moisio ja varajäseneksi Eeva-Maria Tuominen. Sivistys- ja kulttuurilautakunnassa varsinaisena jäsenenä on valtuustoryhmän jäsen Terhi Kiemunki (sit.) ja varajäsenenä Jani Moisio.

Yhdyskuntalautakunnassa varsinaisena jäsenenä toimii Ossi Aho ja varajäsenenä Antti Suonvieri. Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokuntaan valituiksi tulivat varsinaiseksi jäseneksi Markku Forsberg ja varajäseneksi Henri Häkkilä.

Tampereen Vesi Liikelaitoksen johtokuntaan valittiin varsinaisena jäsenenä Arja Tuppurainen ja varajäsenenä Toni Hemminki. Tuppurainen toimii lisäksi johtokunnan varapuheenjohtajana.

Tampereen Perussuomalaiset toivottaa luottamuspaikoille valituille onnea tehtävissään!

Kirjoitettu 29.10.2018

Tampereen Perussuomalaiset valitsi monipuolisen hallituksen – Kirsi-Maarit Asplundista uusi puheenjohtaja

Tampereen Perussuomalaiset ry piti syyskokouksensa lauantaina 27. lokakuuta. Kokouksessa päätettiin yhdistyksen luottamustehtävistä vuonna 2019. Nykyinen puheenjohtaja Kari Lindbom ei hakenut jatkokautta puheenjohtajana.

Uudeksi puheenjohtajaksi vuodeksi 2019 valittiin asuntomyyjä LKV Kirsi-Maarit Asplund, joka on kuluvan vuoden toiminut yhdistyksen 1. varapuheenjohtajana. Hän on toiminut pitkään useissa kunnallisissa ja yhteiskunnallisissa luottamustoimissa. Hän on myös ehdokkaana eduskuntavaaleissa 2019.

Hallituksen jäseniksi valittiin Henri Häkkilä, Heikki Luoto, Erika Veltheim, Kari Lindbom, Antti Moisander, Seikku Kaita, Kari-Pekka Rauhala, Kirsi Riuttamäki, Sirpa Tuppurainen ja Satu Koivisto.

Hallituksesta tuli kokoonpanoltaan monipuolinen. Edustettuna ovat niin nuoret ja opiskelijat kuin iäkkäämmät sekä eläkeläiset, duunareita ja yrittäjiä unohtamatta. Hallitukseen tuli valituksi myös runsas määrä naisia, vaikka ”äijäpuolueen” leimaa on perussuomalaisiin yritetty lyödä.

Valittu hallitus järjestäytyy toimikautensa alussa.

 

Lisätietoja:
Kirsi-Maarit Asplund
1. varapuheenjohtaja
kirsimaarit.asplund@nullgmail.com
045 121 3360

Kirjoitettu 21.9.2018

Perussuomalaisten kansanedustajaehdokkaiksi kaksi tamperelaista lisää

Tiedote 21.9.2018
Julkaisuvapaa heti

Perussuomalaisten kansanedustajaehdokkaiksi kaksi tamperelaista lisää

Pirkanmaan Perussuomalaiset on nimennyt lisää ehdokkaita kevään 2019 eduskuntavaaleihin. Uusien ehdokkaiden joukossa on kaksi tamperelaista. He ovat asuntomyyjä, LKV Kirsi-Maarit Asplund ja Pirkanmaan Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja, opiskelija Henri Häkkilä. Ehdokkaiksi on Tampereelta aiemmin nimetty Lassi Kaleva, Heikki Luoto, Sakari Puisto, Veikko Vallin ja Erika Veltheim.

Pirkanmaan Perussuomalaisten tiedote uusista ehdokkaista kokonaisuudessaan:

Pirkanmaan Perussuomalaiset nimesivät lisää ehdokkaita vuoden 2019 eduskuntavaaleihin

”Pirkanmaan Perussuomalaiset pitivät Hämeenkyrössä piirihallituksen kokouksen viime sunnuntaina. Työvaliokunnan esityksen ja vilkkaan keskustelun pohjalta valitsimme seuraavat viisi ehdokasta hyvässä yhteisymmärryksessä ehdolle tuleviin eduskuntavaaleihin”, toteaa Perussuomalaisten Pirkanmaan piirin 1. varapuheenjohtaja Veijo Niemi.

Pirkanmaan Perussuomalaiset ovat nimenneet aiemmin 10 nimetyn lisäksi seuraavat viisi eduskuntavaaliehdokasta kevään 2019 vaaleihin. He ovat Henri Häkkilä (Tampere), Kirsi-Maarit Asplund (Tampere), Mikko Nurmo (Valkeakoski), Harri Vuorenpää (Pirkkala) ja Marko Törhönen (Kangasala).

Perussuomalaisten Pirkanmaan piiri asettaa eduskuntavaaleihin täydet 19 ehdokkaan listan. Loput neljä ehdokasta nimetään syksyn aikana. Eduskuntavaalien varsinainen vaalipäivä on 14.4.2019.

Lisätiedot:
Harri Vuorenpää,
Puheenjohtaja, Pirkanmaan Perussuomalaiset
Puh. 040 7257128

Kirjoitettu 28.5.2018

Pirkanmaan Perussuomalaiset nimesivät ensimmäiset ehdokkaansa maakuntavaaleihin

Tiedote 28.5.2018

Julkaisuvapaa heti

 

Pirkanmaan Perussuomalaiset ovat nimenneet ensimmäiset ehdokkaansa maakuntavaaleihin. Mukana on kymmenen tamperelaista ehdokasta. Kaikki Tampereen perussuomalaiset kaupunginvaltuutetut eli Lassi Kaleva, Heikki Luoto, Sakari Puisto ja Veikko Vallin ovat ehdokkaina. Ehdolla ovat lisäksi Tampereen Perussuomalaisten puheenjohtaja Kari Lindbom, 1. varapuheenjohtaja Kirsi-Maarit Asplund, sihteeri Kirsi Riuttamäki ja varavaltuutettu Jani Moisio sekä Arja Tuppurainen ja Arja Hirvenoja. Myöhemmin nimettävissä ehdokkaissa on lisää tamperelaisia.

 

Pirkanmaan Perussuomalaisten tiedote ensimmäisistä ehdokasnimeämisistä:

 

Pirkanmaan Perussuomalaiset nimesivät ensimmäiset ehdokkaansa maakuntavaaleihin

 

Pirkanmaan Perussuomalaiset ovat aloittaneet valmistelunsa maakuntavaaleihin, pidettiinpä ne milloin tahansa. Ehdokkaita maakuntavaltuustoon tulee olemaan tarjolla melkein kaikista Pirkanmaan kunnista. Ensimmäiset ehdokkaat on nimetty ja he ovat Akaasta Marko Kivi ja Tero Mäki, Hämeenkyröstä Virve Soininen, Juupajoelta Mikko Valldén, Kangasalta Janne Tolvanen ja Marko Törhönen, Lempäälästä Veijo Niemi ja Olavi Saarelainen, Mänttä-Vilppulasta Tapio Wickström, Nokialta Tuomo Isokangas, Orivedeltä Sami Kymäläinen ja Ulla Korolainen, Parkanosta Jari Sammatti ja Mika Siro, Pirkkalasta Harri Vuorenpää, Seppo Orpana ja Jaana Ristimäki-Anttila, Pälkäneeltä Tero Ahlqvist, Sastamalasta Eeva Määttänen, Tampereelta Sakari Puisto, Lassi Kaleva, Veikko Vallin, Kirsi Riuttamäki, Kirsi-Maarit Asplund, Kari Lindbom, Arja Tuppurainen, Heikki Luoto, Arja Hirvenoja, Jani Moisio, Urjalasta Mauri Rintamaa, Vesilahdelta Jukka Niemi, Ylöjärveltä Tomi Saaristo, Tuija Hirsimäki ja Henrik Pajunen. Lisää ehdokkaita nimetään lähitulevaisuudessa.

 

Lisätiedot:

Harri Vuorenpää,

Puheenjohtaja, Pirkanmaan Perussuomalaiset

Puh. 040 7257128

 

Jaana Ristimäki-Anttila,

Tiedottaja, Pirkanmaan Perusuomalaiset

Puh. 040 5086984

 

Kirjoitettu 23.1.2018

Kansanedustaja Sami Savio (ps.): Peesaako Suomen kokoomus Saksan demareita?

Tiedote 22.1.2018

Julkaisuvapaa

 

Saksan sosiaalidemokraattinen puolue SPD päätti 21.1. järjestetyn tiukan puoluekokousäänestyksen jälkeen aloittaa hallitusneuvottelut Saksan kristillisdemokraattien kanssa. Sosiaalidemokraattien asema Saksan hallitusneuvotteluissa on jatkossa vankka. Neuvottelujen kariutuminen johtaisi uusiin liittopäivävaaleihin ja liittokansleri Angela Merkelin uran päättymiseen.

– Saksan hallitusneuvottelut voivat määrittää Euroopan Unionin tulevan kohtalon. Erityisesti SPD:n puheenjohtaja Martin Schulz tunnetaan EU-liittovaltiokehityksen vahvana kannattajana. Hän on asettanut tavoitteeksi Euroopan Yhdysvaltojen luomisen vuoteen 2025 mennessä. Tälle tielle perussuomalaiset eivät missään tapauksessa halua Suomea viedä, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja, diplomi-insinööri Sami Savio.

Savio arvelee kokoomuksen puheenjohtajan, valtiovarainministeri Petteri Orpon seuraavan mieluusti demaripuheenjohtaja Schulzia tämän viitoittamalla tiellä. Orpo totesi aiemmin tammikuussa olevansa valmis tiivistämään Euroopan integraatiota muun muassa täysimääräisen pankkiunionin ja hallitusohjelman vastaisen turvapaikanhakijoiden pysyvän taakanjaon suuntaan.

– Sinänsä on hyvä, että kokoomus paljastaa avoimesti korttinsa. Sen harjoittama EU-politiikka eroaa ratkaisevasti perussuomalaisten Suomen itsemääräämisoikeutta korostavasta ja kansallista etua painottavasta linjasta. Kansallisvaltioiden aika ei ole ohi, eikä liittovaltiokehitys ole vääjäämätön luonnonlaki, huomauttaa Savio.

Orpon mukaan Suomen täytyy olla mukana maaryhmässä, joka valitsee integraation syventämisen mahdollisesta lyhyen aikavälin pinteestä huolimatta. Savio tyrmää Orpon kaavailut.

– Pahin mahdollinen virhe olisi viedä Suomi Schulzin tavoittelemaan liittovaltioon ilman kansanäänestystä, kuten toimittiin valuuttaunioniin sitouduttaessa. Äänestäjän kannattaakin pysytellä valppaana, ellei halua historian toistavan itseään, muistuttaa Savio.

Lisätiedot:
Sami Savio, 045 2608 308